Pois Suomesta paremman elämän toivossa

Suomessa asuvat Abdirahim, Edvin ja Vitali ovat  kouluttautuneita maahanmuuttajanuoria. Monien muiden maahanmuuttajien tavoin he suunnittelevat muuttoa ulkomaille paremman työn perässä.

Abdirahim, Edvin ja Vitali ovat aikaansaavia maahanmuuttajanuoria. Venäjällä syntynyt ja osan lapsuudestaan Yhdysvalloissa viettänyt Vitali Gusatinsky on 24-vuotiaana ehtinyt kerätä laajasti kokemusta Suomen työmarkkinoilta ja perustaa oman firman. Itseoppinut grafiikko ja tietokonetaituri konsultoi aloittelevia yrityksiä aina liikeidean kiteyttämisestä brändin luomiseen ja käytännön
ongelmiin.

24-vuotias venäläistaustainen Edvin Kissel on datanomi, joka viimeistelee tietojenkäsittelyn opintoja ammattikorkeakoulussa ja suunnittelee kahden tutkintonsa jatkeeksi automuotoilun opintoja.

Somalialaistaustainen Abdirahim on 31-vuotiaana ehtinyt kerätä laajasti kokemusta järjestötyöstä, luoda uraa politiikassa, perustaa oman matkailualan yrityksen ja perheen, suorittaa kaksi ammattikorkeakoulututkintoa sekä opiskella valtio-oppia avoimessa yliopistossa. Seuraavaksi hän suunnittelee suorittavansa yhteisöpedagogin ja valtio-opin tutkinnot.

Nuorukaiset vaikuttavat olevan kaikkea mitä Suomen työmarkkinat voivat tulevaisuudessa kaivata: kouluttautuneita, verkostoituneita, kunnianhimoisia ja valmiita mukautumaan uusiin tilanteisiin ja muuttuviin tehtäviin.

Lisäksi heitä yhdistää se, että he ovat kaikki suunnitelleet muuttavansa pois Suomesta.

Ulkomailla kokeillaan omia siipiä

Maahanmuuttajanuoret Suomessa 2009 -tutkimuksen mukaan Abdirahim, Edvin ja Vitali ovat tyypillisiä suomalaisia maahanmuuttajanuoria. 15/30 Research Oy:n tekemän laajan haastattelututkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on runsaasti suomalaista työelämää hyödyttäviä kapasiteetteja. Maahanmuuttajanuorilla on korkea motivaatio kouluttautua, hyvät kansainväliset verkostot, kielitaitoa ja eri kulttuurien tuntemusta. Myös työelämää kohtaan asetetut tavoitteet ovat korkealla.

Yhä useampi maahanmuuttajataustainen nuori suunnittelee kuitenkin lähtevänsä pois Suomesta. Muutto ulkomaille houkuttelee etenkin silloin, kun tavoitteet ovat korkealla – ja kun niiden saavuttaminen ei ole mahdollista Suomessa.

Miksi Suomi ei kelpaa menestyville maahanmuuttajanuorille? Edvin, Vitali ja Abdirahim ovat pohtineet maasta muuttamista monesta eri näkökulmasta. Sen
enempää lähtemiseen kuin kohdemaan valintaan ei löydy yhtä selittävää tekijää. Eniten suunnitelmissa painottuvat ura- ja opiskelusuunnitelmat. Muuttoa motivoivat myös halu nähdä maailmaa, tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin, kokeilla omia siipiä sekä kehittyä ihmisenä.

Haku päällä johonkin suurempaan

Vitalin päätös lähteä Espanjaan oli ”vähän hassu tarina”. Aluksi suunnitelmissa oli muutto Tansaniaan, jonne sikäläinen ystävä olisi auttanut perustamaan yrityksen.”Meillä oli hyvä liikeidea, tarvitsimme enää vain rahoituksen. Ystäväni lähti Tansaniaan hoitamaan rahoituspuolta. Sen jälkeen se vain hävisi.” Tilanne oli tiukka. Oli syksy 2009, ja talouslama kavensi työmahdollisuudet Suomessa niukoiksi. Vitali toimi suunnittelupäällikkönä nuoressa ns. startup -yrityksessä, mutta laman vuoksi yrityksen toimintanäkymät olivat heikot. Hankalan tilanteen ratkaisi lopulta Vitalin Espanjassa asuva ystävä, joka lupasi auttaa häntä perustamaan yrityksen Barcelonaan. ”Vaihtoehtoina olivat Suomen talvi tai Barcelona. Oli vain hypättävä.” Vitali kertoo. ”Minulla oli haku päällä johonkin suurempaan. Kyllä Suomessakin on mahdollisuuksia. Mutta jos palaisin Suomeen, kangistuisin rutiiniin enkä pystyisi kehittämään itseäni. Elämässä on niin paljon potentiaalia, että harmittaisi jos veltostuisin ympäristössä, joka ei haasta minua.”

Abdirahimin lähiaikojen suunnitelmissa siintävät valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden opinnot Malesiassa. Syy muuttosuunnitelmiin on käytännöllinen. Abdirahim haluaa suorittaa valtio-opin kandidaatin tutkinnon mahdollisimman reippaassa tahdissa, ja nopeimmin se onnistuu lähtemällä ulkomaille kahden vuoden kandidaatin ohjelmaan. Lisäksi Abdirahim toivoo saavana ulkomailla etäisyyttä moniin keskittymistä Suomessa häiritseviin velvollisuuksiin.

Harmittaisi jos veltostuisin ympäristössä, joka ei haasta minua.

Kohdemaan valintaan vaikutti se, että Abdirahim halusi tutustua kokonaan uuteen kulttuuriin. Hän on jo asunut Afrikassa ja Euroopassa; Aasia vaikutti luonnolliselta seuraavalta valloituskohteelta. Lopullisesti maavalinnan ratkaisi se, että Malesiassa asuva sukulainen onnistui houkuttelemaan hänet maahan. Jos hyvä työpaikka löytyy ulkomailta, myös pysyvä muuttaminen olisi Abdirahimille vaihtoehto. ”Minulla on hyvä koulutus ja työkokemus, ja tiedän että voisin saada kunnon työpaikan muualta. Joudun juoksemaan leipäni perässä niin kuin kaikki muutkin.”

Edviniä vetää Ruotsiin halu opiskella automuotoilua. Se ei ole mahdollista Suomessa. ”Olen aina unelmoinut siitä. 3d -muotoilu ja autot ovat intohimoni. Mitä Suomessa voi tehdä automuotoilun alalla? Suunnitella traktoreita!” Toisaalta Edvin haluaisi muuttaa Ruotsiin, vaikka haaveiden mukaiset opinnot olisivat mahdollisia Suomessakin. Suomessa ollaan Edvinin mielestä melko epäsosiaalisia: ystävien saaminen on hidasta, bussissa ja junassa ei ole tapana
tervehtiä vieraita. ”Ehkä ihmiset ovat Ruotsissa vähän iloisempia ja sosiaalisempia”, Edvin pohtii: ”Uskon että voin kehittyä itsekin Ruotsissa enemmän.”

Aidosti kansainvälisiä nuoria

Maahanmuuttajanuorilla voi olla suomalaistaustaisia paremmat kapasiteetit kansainväliseen elämään. Nuorisotutkimusverkoston tutkija Marja Peltolan mukaan etenkin laajat kansainväliset verkostot voivat helpottaa maahanmuuttajanuorten muuttoa. Kontaktit muualla asuviin sukulaisiin, ystäviin ja tuttuihin tarjoavat sekä inspiraatiota että käytännön tukea matkustaessa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten on myös helppo kuvitella, mitä muutto toiseen maahan käytännössä merkitsee, kun itsellä tai lähisukulaisella on kokemus muutosta.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten identiteetti on selkeästi kansainvälinen. Edvin ja Vitali kuvailevat itseään ”maailmankansalaisiksi”. Kokemukset muutosta uuteen maahan jo lapsena ovat  tehneet heidät avoimemmiksi vieraille kulttuureille. Abdirahim puolestaan määrittelee itsensä ”somalitaustaiseksi uusisuomalaiseksi” ja kokee että hänellä on velvollisuuksia toimia sekä Suomen että Somalian hyväksi. Tasapainottelu kahden maan välillä vaikuttaa
elämänsuunnitelmiin: tulevaisuudessa hän toivoo voivansa asua perheen kanssa myös Somaliassa, jotta lapset saavat kosketusta myös somalialaisiin juuriin.

Peltola muistuttaa, että kiinnostus kansainväliseen elämään ei kosketa vain maahanmuuttajataustaisia nuoria. ”Koko nuori sukupolvi elää maailmassa, jossa liikkuvuutta ja kansainvälisyyttä arvostetaan.”

Työntääkö syrjintä pois Suomesta?

Yksi maahanmuuttajataustaisten nuorten muuttosuunnitelmia selittävä tekijä on syrjintä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten voi olla vaikea edetä Suomessa
korkeakoulutukseen ja työelämään suunnitelmiensa ja kykyjensä mukaisesti. Maahanmuuttajanuoret 2009 -tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret pitävät rasismia suorastaan suomalaisuutta määrittävänä tekijänä.

Huonompienkin töiden saaminen on kiven alla Venäjänkielisiä maahanmuuttajanuoria tutkineen Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkijan Inga Jasinskaja-Lahden mukaan rasismi- ja syrjintäkokemukset ovat voimakkain yksittäinen selittäjä maahanmuuttajien sopeutumiselle Suomeen. Syrjintä on osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Nuorten elämää vaikeuttaa myös hankala pääsy akateemiseen koulutukseen. Venäjällä on perinteisesti arvostettu koulutusta, ja tänne muuttaneet toivovat myös lastensa kouluttautuvan pitkälle.

Somalinuorten parissa työskennellyt Kanava nuoriso ry:n toiminnanjohtaja Mohamed Musse on samaa mieltä Jasinskaja-Lahden kanssa. Somalitaustaiset nuoret omaksuvat nopeasti uuden kulttuurin ja kielen, ja peruskoulutusmahdollisuudet ovat Suomessa hyvät. Vaikeuksia kuitenkin tulee jatkokoulutukseen ja töihin pyrkiessä. Tällöin väliaikaisena ratkaisuna voi toimia ulkomaille opiskelemaan tai töihin lähteminen.

Abdirahim, Vitali ja Edvin pitävät itsestäänselvyytenä, että maahanmuuttajiin kohdistuu syrjintää suomalaisilla työmarkkinoilla. ”Jos työnantajalla on mahdollisuus valita Vitali Gusatinskyn ja Matti Meikäläisen väliltä, totta kai hän ottaa Matti Meikäläisen”, Vitali muotoilee.

Abdirahimin mielestä syrjintä on keskeisin somalitaustaisia nuoria maasta pois työntävä tekijä.
”Somali-sana on muuttunut Suomessa melkein kirosanaksi. Avoin rasismi ei kuitenkaan ole somalien suurin ongelma Suomessa. Hankalinta on mahdollisuuksien puute asunnon haussa ja koulutuksessa sekä etenkin työmarkkinoilla. Vaikka somalit suostuvat tekemään mitä vain huonoa työtä, on huonompienkin töiden saaminen kiven alla. Jokainen ihminen tavoittelee parempaa elämää – jos heillä on mahdollisuus saada se jostain muualta kuin Suomesta, he lähtevät.”

Teksti: Vilja Junka
Kuva: Arto Timonen