Annika Forsander: Helsinki ei ghettoutunut

Vuonna 2010 noin joka kymmenes helsinkiläinen on maahanmuuttaja- taustainen. Siirtolaisten keskittyminen tietyille alueille nähdään yhtenä maahanmuuttoon liittyvänä uhkakuvana. Vuokra-asuntojen hajauttaminen eri puolille kaupunkia on tänäkin päivänä tärkeä keino edistää sosiaalista sekoittumista.

Tilastojen mukaan joka kymmenes helsinkiläinen on syntynyt ulkomailla, on ulkomaan kansalainen tai muun kuin suomen- tai ruotsinkielinen. Kaupunki ei ole kuitenkaan ryhtynyt rakentamaan maahanmuuttajille erillistä palvelujärjestelmää, vaan kaikkia asukkaita pyritään kohtelemaan yhdenvertaisesti.

Tiettyjen kaupunginosien ghettoutumisesta on puhuttu paljon, mutta pahoilta ongelmilta on vältytty. ”Sana ghettoutuminen ei millään kuvaa Helsingin asuinoloja”, vakuuttaa kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

”Asumiseen liittyvät ongelmat ovat rakenteellisia, eivätkä haasteet perustu yksinomaan maahanmuuttajuuteen”, Forsander muistuttaa. Helsingissä on pidetty kiinni sekarahoitteisesta, eri asumismuotoja suosivasta kaupunkisuunnittelusta. Pahoja ongelmia syntyy vain silloin, kun vuokra-asunnot on keskitetty yhdelle alueelle. Tämä tapahtuisi ilman maahanmuutta-
jiakin.

Forsanderin mukaan kaupunki palvelee kaikkia asukkaita heidän omista lähtökohdistaan, eikä niinkään kansalaisuusnäkökulmasta. Kun alueella on erilaisia asumismuotoja, myös erilaiset sosiaaliset ryhmät sekoittuvat.

Vastatulleet asuvat usein julkisrahoitteisissa vuokra-asunnoissa. ”Maahanmuuttajien keskittyminen yhdelle alueelle ei sinänsä ole paha asia, ellei se se ole vastentahoista. Vastatulleet saavat tukea toisiltaan”, Forsander pohtii.

Malmön kaupunkisuunnitteluvirhe

Ongelmat syntyvät vasta sitten, kun parempiosaiset äänestävät jaloillaan. Julkisuutta saanut Ruotsin Malmössa sijaitseva Rosengårdin lähiö on esimerkki epäonnistuneesta kaupunkisuunnittelusta. Vain harva on juurtunut Rosengårdiin. Malmö teki virheen keskittäessään vuokra-asumisen yhdelle alueelle. Tämä johti myös maahanmuuttajaryhmien keskittymiseen.

Malmössa ongelma ei ole uusi. Ensin Rosengårdiin tulivat suomalaiset, sitten eteläamerikkalaiset ja vietnamilaiset. Uudet maahanmuuttajat sijoittuvat edelleen samalle alueelle. Keskiluokkaistuttuaan he kuitenkin pyrkivät muille alueille. Sosiaaliset ryhmät eivät sekoitu keskenään, kun kukaan ei jää alueelle pysyvästi.

Ongelmat syntyvät kun hyväosaiset äänestävät jaloillaan

Forsander näkee Rosengårdissa ja muissa vastaavissa lähiöissä myös hyviä asioita. Palokuntiin on rekrytoitu maahanmuuttajia ja yhteisöllisyyttä on kehitetty. ”On tärkeää, että emme katso vain huonoja asioita, vaan myös sitä miten ongelmia on yritetty ratkaista”, Forsander muistuttaa.

Kotoutuminen ajallinen prosessi

Maahanmuuttajien elinoloista julkaistaan pian tutkimus, jossa kotoutumista on tarkasteltu pitkällä aikavälillä. ”Jos tarkastellaan tätä prosessia yli 15 vuoden ajalta, tilastoista näkee, että yli 40 prosenttia tästä ryhmästä on siirtynyt omistusasumiseen. Maahanmuuttajat liukuvat pikkuhiljaa velaksi asumiseen, mikä kotouttaa kummasti”, Forsander huomauttaa. Kotoutumista onkin tarkasteltava ajallisena prosessina poikkileikkaustilastojen lukemisen sijaan.

Kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana tulisi Forsanderin mukaan olla se, että kaikki ryhmät otetaan huomioon. Maahanmuuttajia ei pitäisi kohdella erityisryhmänä. Tärkeintä on, että asuinalue ja sen palvelut ovat jokaiselle hyviä.

Kaupunki on varannut erityismäärärahoja alueille, joihin huono-osaisuus on alkanut keskittyä. Tällaisessa aluekehityksessä maahanmuuttajien osuus alueella on kuitenkin vain yksi tekijä.

”Huono-osaiset alueet saavat rahoitusta enemmän kuin parempiosaiset. Tällä taataan, että päivähoitopaikat ja koulut toimivat hyvin ja esimerkiksi opetusta voidaan eriyttää. Olemme saaneet pidettyä palvelut korkeatasoisina”, sanoo Forsander.

Helsinki on selviytynyt hyvin ja saanut eri alueet pysymään elinvoimaisina.
Alueet, joihin vastatulleet maahanmuuttajat sijoittuvat, valikoituvat sen mukaan, mistä vapautuu paljon asuntoja. Yleinen käsitys on se, että näillä alueilla on paljon ongelmia.

”Myös Kaivopuistossa asuu huomattava määrä maahanmuuttajia. Se täytyy muistaa kun puhutaan maahanmuuttajien keskittymisestä”, Forsander huomauttaa.

Teksti ja kuva: Eeva Suhonen