Euroopan maat suunnittelevat palautuskeskuksia Afganistaniin käännytettäville alaikäisille

Alankomaat, Iso-Britannia, Norja ja Ruotsi suunnittelevat käännytettyjen lasten keskusten perustamista Afganistaniin.

Lastenkoteihin on tarkoitus lähettää yksintulleita alaikäisiä, joille on tehty kielteinen turvapaikkapäätös eikä huoltajia ole pystytty jäljittämään. Lapset asuisivat keskuksissa täysikäisyyteen asti, ellei heidän perhettään löydetä. Euroopan maista ainakin Norja, Ruotsi, Iso-Britannia ja Alankomaat ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa alaikäisten palautuskeskusten perustamiseen.

Suurin osa Iso-Britanniassa olevista yli 4200 yksintulevasta alaikäisestä turvapaikanhakijasta tulee Afganistanista. Norjaan tuli vuonna 2009 yhteensä 2500 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa, joista runsaat 1700 oli afganistanilaisia. Ruotsin viime vuoden 2250 alaikäisestä yksintulleesta afgaaneja oli 718 henkilöä. Suomessa ilmiö on huomattavasti pienemmässä mittakaavassa; viime vuonna Afganistanista tuli vain 85 alaikäistä turvapaikanhakijaa.

Iso-Britannia on tähän saakka huolehtinut lastensuojelullisista syistä myös niistä alaikäisistä, joille ei ole myönnetty suojelua. Käytäntö näyttää olevan muuttumassa. Maahanmuutto- ja rajaviranomaisten (UK Border Agency) esityksen mukaan viranomaisten tavoitteena on aluksi palauttaa 12 poikaa kuukaudessa Afganistaniin.

Norjassa suunnitellaan käännytettyjen lasten keskuksen avaamista Kabulissa syksyllä. Keskuksessa olisi 100 paikkaa, joista puolet olisi varattu Norjasta käännytettäville ja puolet paikallisille. Tähän saakka Norjan viranomaiset ovat antaneet lähes kaikille afganistanilaisille alaikäisille suojeluperusteisen oleskeluluvan.Tehostamalla alaikäisten palautuksia Norjan valtio hakee miljoonien kruunujen säästöjä vuosittain.

Viranomaisille keskusten perustaminen on osa laajempaa politiikkaa, jolla pyritään vähentämään turvapaikanhakijamääriä. Pål K. Lønseth Norjan oikeusministeriöstä kertoi kesäkuussa Aftenposten-lehdelle uskovansa, että lastenkodin perustaminen Kabuliin toimii signaalina, joka vähentää maahan tulevien alaikäisten määrää.

Myös Ruotsin hallitus haluaa perustaa käännytettyjen lasten keskuksen Afganistaniin. Ruotsin maahanmuuttoministeri Tobias Billström uskoo, että palauttaminen kotimaahan on lapsen parhaaksi, jos omaisia voidaan jäljittää ja perhe yhdistää. Ministerin mukaan osa yksintulleista alaikäisistä saa oleskeluluvan Ruotsissa vain siksi, ettei kukaan ole heitä kotimaassa vastaanottamassa, eikä lapsilla ole vainoon perustuvaa suojeluntarvetta.

Palautuskoteja sodan keskelle?

Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden ministerineuvoston päätelmä yksintulleista alaikäisistä julkaistiin 3.6. Neuvosto pitää päätelmässään yhtenä mahdollisuutena sitä, että komissio ja jäsenmaat sopivat kolmansien maiden kanssa yksintulleiden alaikäisten palauttamisesta käännytettyjen lasten keskuksiin. Päätelmässä pyydetään kuitenkin jäsenmaita ottamaan huomioon lapsen etu turvapaikkaprosessissa.

Unionin olisi harkittava oma roolinsa ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa hyvin tarkkaan, toteavat Human Rights Watch, Pelastakaa Lapset ja Separated Children in Europe Programme -verkosto kannanotossaan. EU-maat ovat neuvoston siunauksella lähdössä perustamaan palautuskoteja sodan ja köyhyyden repimään maahan, joissa ei tällä hetkellä ole minkäänlaista lastensuojelun järjestelmää.

Järjestöjen mukaan lasten käännyttäminen palautuskoteihin saattaa kuulostaa viehättävän yksinkertaiselta ratkaisulta – jos unohdetaan todellinen lapsen edun punnitseminen ja lukuisat käytännön ongelmat, jotka liittyvät keskusten perustamiseen sotaa käyviin maihin.

Jäsenmaille järjestöt ovat tähdentäneet erityisesti sitä, että päätökset on tehtävä yksilöllisesti. Jos lapsen palauttamista aletaan valmistella, tällä on oltava oikeus saada lakimiehen ja alaikäisen edustajan apua. EU:n jäsenmaita sitovat lasten kohtelussa useat ihmisoikeusnormit, esimerkiksi EU:n perusoikeuskirja, Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

”Maahanmuuttajalasten palauttaminen lähtömaihinsa ei vaan sovi kaikille lapsille”, sanoo HRW:n lasten oikeuksien tutkija Simone Troller. ”Ennen kuin lapsia palautetaan Afganistanin kaltaisiin paikkoihin, EU-maiden on varmistuttava siitä, että se on lapsen edun mukaista”, hän jatkaa.

Vaikka ajatus käännytettävien lasten palautuskeskuksesta sinänsä hyväksyttäisiin, lähtömaiden olosuhteet ovat oma ongelmansa. Mikäli lapsille ei kotimaassa ole tarjolla riittävästi turvaa ja mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin, he saattavat kadota keskuksista ja pyrkiä uudelleen Eurooppaan, pakomatkan vaaroista huolimatta. Ihmisten käännyttäminen uuteen pakolaisuuteen ei ole kestävä palautuspolitiikkaa, muistuttavat järjestöt.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ei periaatteessa vastusta käännytettyjen lasten keskusten perustamista, mutta asettaa paljon ehtoja alaikäisten palauttamisen suhteen. Palauttamisen tulee olla viimesijainen vaihtoehto ja sen tulee olla lapsen edun mukaista.

Myös Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaari Thomas Hammarberg on huolestunut suunnitelmista. Hammarbergin mukaansa humaanissa yhteiskunnassa lasten ongelmiin pitäisi suhtautua vakavammin ja välttää palautuksia seurauksista riippumatta.

Teksti: Linda Rex

Kuva: UNHCR/M.H.Salehiara