Evans Wafula: Milloin monimuotoinen Suomi on realismia?

Kun kävin Suomessa ensimmäistä kertaa, maahanmuuttokysymyksistä oli tulossa entistä tärkeämpiä. Konservatiiviset puolueet, kuten perussuomalaiset sekä muut yhteisöt ottivat uuden kannan maahanmuuttoon. Ajatukseni menivät sekaisin – mitä tapahtuu maahanmuuttajille heidän asetuttuaan pysyvästi Suomeen?

Maahanmuutto herätti kiivasta keskustelua eri sosiaalisissa ryhmissä ja puolueissa. Usein väittelyn keskiössä oli maahanmuuttajien tulevaisuus ja jatkuvasti muuttuva sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö.  Talouden laskukausi pakotti sosiaalisen järjestelmän venymään koko Suomessa.  Tuloksena voisi olla maahanmuuttajien korkea työttömyys ja riippuvaisuus tukijärjestelmistä.

Yhteiskuntatieteilijät, poliittiset päätöksentekijät ja eri yhteisöjen edustajat kysyivät kaikki samaa: voiko Suomesta tulla monimuotoinen ja moniarvoinen ilman toisen luokan kansalaisia? Kaikki poliittiset ryhmät ja eri sosiaaliluokkia edustavat suomalaiset ovat huolissaan maahanmuutosta. Vuonna 2010 tehdyn kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista vastusti maahanmuuton kasvua. Vuonna 2007 vastaava luku oli 36 prosenttia.

Sekä kokoomus että sosiaalidemokraatit ovat omaksuneet perussuomalaisten tavoin maahanmuuttovastaisia kantoja. Kokoomus on nostanut esiin ”realismin turvapaikkapolitiikassa” ja sosiaalidemokraatit ovat asettaneet päämäärääkseen ”maahanmuuton kontrollin”.  Puolueiden lähestymistavat herättävät pelkoa maahanmuuttoa kohtaan ja korostavat maahanmuuton kielteisiä vaikutuksia suomalaiselle kulttuurille ja identiteetille.

Tilastojen valossa vain vähemmistö suomalaisista näyttää uskovan siihen, että maahanmuuttajat tulisi kotouttaa entistä paremmin. Samalla enemmistö suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että maahanmuuttajat tulisi pakottaa opiskelemaan suomen kieltä. Samaan aikaan kuitenkin huikea määrä suomalaisista uskoo, että on hyvä, jos Suomesta tulee monikulttuurinen. Tästä huolimatta perussuomalaiset ajavat omaa maahanmuuttopolitiikkaansa ja pitävät yllä monen suomalaisen pelkoa maahanmuuttajia kohtaan.

Olen monikulttuurisen Suomen puolella. Jo varhaisista historian ajoista lähtien Suomeen on muuttanut ihmisiä muualta ja uskon, että yhä suurempi joukko maahanmuuttajia haluaa olla osa Suomea. Kansalaisuuspäätöksiä tehdään tehokkaasti ja esimerkiksi vuonna 2012 Suomen kansalaisuuden sai lähes 10 000 ihmistä.

Monet tutkijat ovat kuitenkin huolissaan maahanmuuttajien asemasta Euroopassa. Heidän mielestään eurooppalainen media rakentaa stereotypioita, joiden mukaan pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat pahasta ja he ovat syntipukkeja kaikelle ikävälle yhteiskunnassa.

On paljon asioita, joita suomalaiset voivat oppia maahanmuuttajilta. Esimerkiksi afrikkalainen yhteisö Suomessa on eloisa. Monet ovat tuoneet mukanaan vahvan yhteisöllisyyden Afrikasta – arvoja, joista suomalaisetkin voisivat ottaa oppia. Suomessa on entistä enemmän monikulttuurisia suhteita ja perheitä. Ne voivat olla nouseva trendi jälkeläisineen, joilla on rikas ja moninainen kulttuuritausta.

Kaikki Suomessa tarvitsevat kodin ja haluavat pitää kiinni työmahdollisuuksistaan. Sosiaaliturvaa jaetaan kaikille yhteisesti. Sekä suomalaiset ett maahanmuuttajat taistelevat näistä mahdollisuuksista. Uskon,  että tämä selittää kielteisiä asenteita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan.

On tärkeää, että kaikilla Suomeen integroituneilla ihmisillä on riittävä suomenkielentaito, oikeudet osallistua politiikkaan ja edustaa maahanmuuttajia sekä oikeus kotiin. Harmonisessa Suomessa näiden oikeuksien on toteuduttava kaikille.

Maahanmuuttajien osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan voi tarjota paljon. Kysymys siitä, kuinka nopeasti moniarvoinen ja moninainen yhteiskunta tulee todeksi Suomessa, on viipynyt mielessäni siitä lähtien, kun ensimmäisen kerran kävin Suomessa.

 

Kuva ja käännös: Eeva Suhonen