Ihmisoikeuskomissaari haluaisi kitkeä puhetta laittomasta maahanmuutosta

Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaari Thomas Hammarbergin raportti arvostelee EU-maita siirtolaisuuden lisääntyvästä kriminalisoinnista. Maahantulijoita otetaan perusteetta säilöön, humanitaarisesta avustamisesta asetetaan syytteeseen ja kansallisiin lakeihin luodaan vain ulkomaalaisia koskevia rikosnimikkeitä. Kriminalisointi ei ole ratkaisu muuttoliikkeen monimutkaisiin haasteisiin, Hammarberg painottaa.

“Sääntelemättömän maahantulon ja oleskelun kriminalisointi on vastoin kansainvälisen oikeuden periaatteita, lisäksi se leimaa ja marginalisoi siirtolaisia yhä enemmän”, Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaari Thomas Hammarberg tiivistää raporttinsa sanoman. Siirtolaisuuteen liittyviä ongelmia se ei ratkaise.

Komissaari Hammerbergin Criminalization of Migration in Europe: Human rights implications -raportti julkaistiin helmikuussa 2010.

Esimerkkejä liikkumisen kriminalisoinnista ei tarvitse kaukaa hakea. Suomen rajavartiolaitos on syksystä 2009 lähtien toiminut yhteistyössä Turkish Airlines -lentoyhtiön kanssa Istanbulin lentokentällä estääkseen potentiaalisten turvapaikanhakijoiden pääsyn Helsingissä välilaskun tekevään Pietarin koneeseen ja Suomeen.

Käytännössä toiminnalla on tukittu laillinen reitti päästä hakemaan kansainvälistä suojelua Tshetsheniasta tai Ingushetiasta tulevilta pakolaisilta, joille pääsääntöisesi myönnetään Suomessa turvapaikka eli Geneven pakolaissopimuksen mukainen pakolaisen status. Nyt he joutuvat turvautumaan entistä vaarallisempiin keinoihin päästäkseen pois Turkista, jossa heillä ei ole mitään statusta ja jossa heitä on jopa tapettu.

Viranomaiset markkinoivat toimintaansa laittoman maahanmuuton torjuntana. Uutistoimituksissa poliisin näkökulma ja sen käyttämät käsitteet on omaksuttu lähes kritiikittä käyttöön.

Laiton siirtolaisuus on 2000-luvun käsite

Laittomasta maahanmuutosta puhuminen on varsin tuore ilmiö. Raportin mukaan laittomuus-diskurssi on vallannut alaa EU:n asiakirjoissa, päätöksissä ja lainsäädännössä noin vuodesta 2003 alkaen.

Ihmisoikeus-
komissaarin mielestä EU-
kieleen pesiytynyt käsite laiton maahanmuuttaja on haitallinen ja harhaanjohtava

Kuljetusyhtiöitä on jo jonkin aikaa voitu rangaista siitä, jos he kuljettavat puutteellisilla papereilla matkustavia, usein Eurooppaan turvapaikanhakijoiksi tulevia. Rankaisemista on laajennettu yhä uusiin ihmisryhmiin.

Syytteeseen voi joutua kalastaja, joka pelastaa ryhmän merihädässä olevia siirtolaisia Välimerellä tai humanitaarisista syistä pakolaisten matkoja rahoittaneet ystävät ja sukulaiset. Kohteena voi olla vuokranantaja, jonka asunnoissa elää ulkomaalaisia tai työnantaja, joka on palkannut epäselvällä statuksella olevia ulkomaalaisia.

Hammarbergin raportin mukaan sanktioiden kohdistaminen kolmansiin osapuoliin ajaa yhä useammat siirtolaiset ihmissalakuljetuksen piiriin. Salakuljettajat tarjoavat väärennettyjä dokumentteja – jolloin turvapaikanhakija saattaa syyllistyä rikokseen heti tullessaan maahan.

Kanssakäymisestä ulkomaalaisen kanssa tulee kolmansille osapuolille
riskitekijä, jota halutaan välttää. Seurauksena on helposti lisääntyvää syrjintää työ- ja asuntomarkkinoilla.

Hammarberg katsoo, että muuttoliikkeen kriminalisointi ja siitä kumpuavat toimet rikkovat usein valtioita sitovia ihmisoikeusnormeja, kuten Euroopan ihmisoikeussopimusta. Toiminta aiheuttaa inhimillistä kärsimystä saavuttamatta kuitenkaan varsinaista tavoitettaan eli muuttoliikkeen parempaa hallintaa.

Paperiton, dokumentoimaton vai laiton ihminen?

Käsitteet, joiden varassa asioita käsitellään ja päätöksiä tehdään, eivät ole vailla arvolatauksia ja käytännön vaikutuksia. Euroopan neuvosto ja järjestöt ovat pyrkineet levittämään käyttöön neutraaleja, leimaamattomia termejä. Laittoman sijaan voidaan puhua puhumaan sääntelemättömästä siirtolaisuudesta (irregular migration) tai dokumentoimattomista ulkomaalaisista.

Erityisen ongelmallisena Hammarberg pitää sitä, että EU:n laittoman maahanmuuton torjuntaa käsittelevissä asiakirjoissa laittomuus liitetään siirtolaisuuteen jopa silloin, kun puheen kohteena olevat ovat vielä kotimaissaan eivätkä lähelläkään EU:n aluetta. Onko ihminen siis laiton jo ollessaan potentiaalinen maasta lähtijä?

Neutraalimpi puhe sääntelemättömistä tai dokumentoimattomista siirtolaisista korostaa yksilön ja statuksia sääntelevän järjestelmän välistä suhdetta.

Hammarberg muistuttaa raportissaan, että ihmisoikeussopimukset sitovat jäsenmaiden viranomaisia myös niiden toimiessa valtion rajojen ulkopuolella.

EU-maat kontrolloivat siirtolaisuutta jo lähtömaissa muiden muassa lähettämällä niihin maahanmuutosta vastaavia yhteysvirkamiehiä (immigration liaison officers). Julkista tietoa yhteyshenkilöiden todellisesta toimenkuvasta on vaikea saada, jolloin toiminnan mahdollisiin ihmisoikeusongelmiin on vaikea puuttua.

Ihmisoikeuskomissaari kieltäisi EU:ssa myös ulkomaalaisten jättämisen ns. limbotilaan, jolloin oleskelulupa on evätty, mutta viranomaiset eivät ole kyenneet poistamaan ulkomaalaista maasta. Usein kyse on kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista, joita ei pystytä palauttamaan lähtömaan tilanteen takia. Komissaarin mukaan näissä tilanteissa ulkomaalaiselle on annettava edes tilapäinen lupa oleskeluun ja oikeus tehdä työtä.

Rangaistaanko ihmiskaupasta sen uhria?

EU-maista Italiassa on edetty pitkälle kriminalisoinnin tiellä. Dokumentoimaton status on vuodesta 2008 lähtien ollut rangaistuksen koventamisperuste, mikäli siirtolainen syyllistyy rikokseen. Dokumentoimattomien majoittaminen on
Italiassa säädetty rikolliseksi toiminnaksi, josta voi saada kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen vankeutta.

Tunisialaiset kalastajat saivat Italiassa vuonna 2007 syytteet laittoman maahantulon järjestämisestä pelastettuaan yli 30 sudanilaista Välimereltä ja tuotuaan heidät Italiaan. Syytteet hylättiin sisilialaisessa tuomioistuimessa vasta marraskuussa 2009. Samanlaisia tapauksia on ollut Italiassa useita. Maassa on jopa tehty lakiesitys, että dokumentoimattomia siirtolaisia hoitavat lääkärit voitaisiin asettaa syytteeseen.

Suomen rikoslain mukaan maahantulosta ilman henkilöllisyysasiakirjoja tai väärennetyillä asiakirjoilla ei rangaista, jos kyseessä on kansainvälisen suojelun tarpeessa oleva. Myöskään maahantulossa avustamisesta ei rangaista, jos se tapahtuu humanitaarisin perustein.

Ilmeisesti kaikki viranomaiset eivät ole nykyiseen lakiin tyytyväisiä, sillä tshetsheenejä maahantulossa avustanut helsinkiläinen liikemies Mikael Storsjö on saanut syytteen törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä.

Ihmiskaupan ja kansainvälisen rikollisuuden rajoittamiseen liittyvien sopimusten mukaan riistävästä ja taloudelliseen hyötyyn tähtäävästä ihmiskaupasta rangaistaan. Mikään sopimuksista ei kuitenkaan edellytä uhrien rankaisemista esimerkiksi luvattomasta rajanylityksestä. YK:n ihmiskaupan vastainen pöytäkirja UN Protocol on against the Smuggling of Migrants (2000) nimenomaan kieltää uhriksi joutuneiden siirtolaisten rankaisemisen.

Teksti: Sanna Rummako

Kuva: Euroopan Neuvosto