Muuttoliike - Moninainen siirtolaisuus - Veronika Honkasalo: Monikulttuurisuus on monille nuorille arkea

Veronika Honkasalo: Monikulttuurisuus on monille nuorille arkea
14.03.2010

Kuva Laura Böök
Monille nuorille monikulttuurinen arki on luonnollinen osa elämää. Veronika Honkasalo haluaa ymmärtää sitä ja siksi hän tutkii väitöskirjassaan monikulttuurista tyttötyötä. ”Minua kiinnostaa, kuinka puhe tasa-arvosta määrittää nuorisotyötä ja kuinka tyttöjä halutaan kasvattaa tasa-arvoisiksi suomalaisiksi naisiksi”, Honkasalo tarkentaa.

”Aikuiset pitävät monikulttuurisuutta usein ongelmallisena, kun taas nuoret eivät. Tutkimusta tehdessäni olen useasti nähnyt, kuinka tytöt ratkaisevat keskenään erilaisuuteen liittyviä ongelmia”, Honkasalo kertoo.

”He saattavat keskustella suorasukaisesti esimerkiksi siitä, millainen vaatetus tai tanssiminen sopii muslimitytölle."

Vanhemmille monikulttuurisuuden kohtaaminen on usein vaikeampaa. Maahanmuuttajille tyttöjen osallistuminen nuorisotoimintaan voi olla jopa pelottavaa, koska uuden kulttuurin toimintatapoja ei vielä tunneta ja omia lapsia halutaan suojella.

”Kerran selvisi, että vanhemmat eivät halunneet lapsensa osallistuvan Helsingin Kalliossa sijaitsevan Tyttöjen talon toimintaan, koska he luulivat sitä seuralaispalveluksi”, Honkasalo kertoo. Tällaisessa tilanteessa on selvää, että lasta halutaan suojella. Väärinkäsitysten purkaminen on sen vuoksi tärkeä osa monikulttuurista nuorisotyötä.

Tutkijoilla valtaa ja vastuuta

Kuinka voin kritisoida monikulttuurisuus-
työtä, kun joku on antanut sille kaikkensa?
Monikulttuurisuuden tutkijat joutuvat ottamaan kantaa yhteen aikamme kiistellyimpään ja monitahoisempaan yhteiskunnalliseen kysymykseen. Honkasalo on pohtinut tutkijan yhteiskunnallista roolia omalta osaltaan paljon: ”Meillä on siitä myös vastuu siitä, miten monikulttuurisuutta käsitellään – silläkin riskillä, että loskaa sataa niskaan”, itsekin retostelun kohteeksi joutunut Honkasalo toteaa. ”Tutkijan pitää olla rohkea ja reipas. Meidän pitää osallistua aktiivisesti asioiden käsittelyyn".

Monikulttuurisuuden tutkijana Honkasalolle haasteellisinta on ollut kentällä työskentelevien tahojen kriittinen arviointi. ”Monikulttuurisuuden parissa toimii paljon suomalaisia järjestöjä ja ihmisiä, jotka todella tarkoittavat hyvää. Jotkut projektit voivat kuitenkin tahtomattaankin tuottaa toiseutta tai sisältää jopa rasistisia piirteitä esittämällä maahanmuuttajat aina vain uhreina tai kohteina ”, Honkasalo pohtii. ”Kuinka voin kritisoida työtä vetämättä mattoa jalkojen alta ihmisiltä, jotka ovat antaneet työlle kaikkensa?”

Honkasalo pyrkii antamaan työstään mahdollisimman paljon takaisin kentälle. Tutkimustulokset palvelevat siten suoraan monikulttuurisuuden kentällä työskenteleviä tahoja ja heidän arkista puurtamistaan.

Kaikki eivät ole kuitenkaan Honkasalon toimintatavoista samaa mieltä: ”Toisten mukaan tiede osoittaa vain kentän kipupisteet ja työntekijöiden tulee korjata tilanne. Mielestäni se on elitistinen lähtökohta.”

Käsitteistä käytäntöön

Monikulttuurisuuteen liittyy vaikeita asioita, sitä tutkija ei kiistä lainkaan. Näistä asioista pitää kuitenkin pystyä puhumaan. Erityisesti median on oltava kriittinen esittämänsä tiedon suhteen.

Mediassa toistuvat useat stereotypiat, mutta monista asioista myös vaietaan. ”Yksi näistä asioista on rasismi”, Honkasalo näkee. ”Sitä on käsitelty lähinnä yksittäistapauksina ilman, että sen juuria olisi juuri mietitty. Joskus jopa ajatellaan, että Suomessa ei ole rasismia lainkaan, koska ei ole siirtomaahistoriaakaan. Tämä ei pidä paikkaansa; kulttuurissa, populaarikulttuurissa ja vaikkapa lasten lauluissa on läntisen siirtomaakulttuurin muovaamia aineksia ja jopa siirtomaakaipuuta”.

Honkasalo on työssään jatkuvasti tekemisissä hankalien käsitteiden kanssa. Monikulttuurisuuden, etnisyyden tai vaikkapa maahanmuuttajan määritteleminen ei ole helppoa. Honkasalon mielestä monikulttuurisuus on kuitenkin hyvä termi kuvastamaan suomalaisessakin yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Uudet käsitteet eivät poistaisi valta-asetelmiin liittyviä ongelmia, jotka ovat käsitteiden sijaan todellisuudessa.

”Monikulttuurisuuden käsitteen käyttö ei sen vuoksi ole ongelma, jos tietää miten sitä käyttää ja tiedostaa siihen liittyvät ongelmat”. Ongelmiin on puututtava käsitteiden sijaan arjen tasolla.

Teksti Anu Koikkalainen
Kuva Laura Böök



Muuttoliikkeessä-hanke on saanut ulkoasiainministeriön viestintätukea.