|
|
|
|
|
”Avainhenkilöitäni arabimaailmaan ovat olleet etsijät ja epäilijät, tavallista kriittisemmät ihmiset”, kertoo erityisesti Marokon ja Irakin muuttoliikkeeseen erikoistunut antropologi Marko Juntunen. Jotta voi ymmärtää arabimaiden kulttuureja, täytyy ymmärtää myös islamia. Juntusta eivät ole kuitenkaan koskaan kiinnostaneet teologia tai oppijärjestelmät, vaan ihmiset. Uskonto on vain yksi arjen ulottuvuus.
”Marokossa islam on ehdottomasti korruption ja mädännäisen yhteiskunnan korjausliike”, Juntunen painottaa. Islam edustaa kaikkea hyvää ja pyhää, mikä yhteiskunnasta usein puuttuu.
Marokkolaista yhteiskuntaa laidasta laitaan tarkkaillut Juntunen löytää yhtäläisyyksiä kaukaiseltakin tuntuvien ilmiöiden välitä. Esimerkiksi marokkolaisten stand up –koomikoiden ja uskonnollisten johtajien puhe yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ei Juntusen mukaan eroa millään tavalla toistaan.
Koomikot kääntävät korruption vitsiksi ja käsittelevät huumorin keinoin sitä, miten ihminen tuntee olonsa vieraaksi omalla maaperällään tai miksi hän haluaa siirtolaiseksi Eurooppaan.
”Koomikko pelaa ajatuksella siitä, että ihmiset rakastavat kotiaan, mutta byrokratia ja eliittirakenne ovat tehneet tilanteen sellaiseksi, että sieltä on lähdettävä pois”, Juntunen kuvailee marokkolaisen muuttoliikkeen ristiriitaisuutta.
Kuukausi kuninkaana
Juntunen tutki väitöskirjassaan marokkolaisen Larachen kaupungin siirtolaisuutta ja sen vaikutuksia asukkaiden sosiaalisiin suhteisiin. Siirtolaiseksi lähteminen on Marokossa erityisesti pojille tie mieheksi. ”Marokossa on hyvin pitkälti self made man -kulttuuri”, Juntunen kertoo. ”Miehuudessa on kyse siitä, mihin asemaan itsesi raivaat ja mitä saavutat”.
Koska oma yhteiskunta ei tarjoa juuri mahdollisuuksia menestyä, siirtolaiseksi lähtö on monille ainut mahdollisuus parempaan elämään. Sen tavoittelu Euroopasta on suurimmalle osalle hengenvaarallista. Riskit tekevät lähtijästä vielä suuremman sankarin; matkan ei ole tarkoituskaan olla helppo.
Kun siirtolaiset palaavat kesällä takaisin kotiinsa, kaupungit ja kylät muuttuvat täysin. Sankarit otetaan avosylin vastaan. ”Ihmiset vitsailevatkin usein siirtolaisista, jotka ovat yksitoista kuukautta orjina ja kuukauden kuninkaina”, Juntunen kertoo.
Marokon siirtolaisuus on vahvasti miehinen projekti. Naisten joustavuus pitää kuitenkin usein koossa koko perhettä. Mies ei elätä perhettä yksin, vaikka he haluaisivatkin uskoa niin. Samalla kun miehet retostelevat hurjilla merenylitysmatkoillaan, naiset tekevät töitä ja ansaitsevat rahaa.
Todellisuus rajan takana
Toisin kuin Juntuselle, monelle suomalaiselle islamilainen kulttuuri ei ole arkinen eikä suinkaan kiihkoton asia. Harva kuitenkaan tuntee islamilaista maailmaa Juntusen tavoin. Islamista käydään ristiriitaista keskustelua, joka herättää ihmisissä paljon tunteita.
Ääripäiden värittämä keskustelu ja yleistävät käsitykset ovat Juntusen mukaan mahdollisia vain keinotekoisen rajan takaa. ”Käsitykset murtuvat vääjäämättä heti kun antautuu katsomaan, mitä rajan takana on”, Juntunen korostaa.
”Käsillä on iso me-hämmennys kaikkialla. Käymme läpi voimakasta autenttisuuden pohdintaa Euroopan mantereen tulevaisuudesta”, Juntunen pohtii. ”Pohdinta tuottaa aina jonkinlaista poissulkemista”.
Omassa hämmennyksessään ihmiset eivät Juntusen mukaan näe sitä tosiasiaa, että islamilaisissa maissa on jopa suurempi paniikki omasta identiteetistä ja ainutkertaisuudesta.
Muslimien asemaa pidetään yhtenä keskeisenä haasteena Euroopan tulevaisuudelle. ”Yhteiskunta on aina haaste ja täynnä riskejä, muunlainen yhteiskunta on mahdottomuus” Juntunen muistuttaa. ”Olennaista on kuitenkin miettiä, minkälaisessa yhteiskunnassa yksilö voi harjoittaa perusoikeuksiaan”.
”Politiikka ei voi kuitenkaan sanella, että ihmisten pitää olla suvaitsevaisia”, Juntunen arvioi. Hänen mielestä politiikalla pitää tuottaa olosuhteita, jotka mahdollistavat myös monikulttuurisuuden. Monikulttuurisuus ei ole pakko vaan pitkälti ymmärrystä siitä, että ”toinenhan on ihminen ja sen kanssa tulee juttuun”.
Teksti Anu Koikkalainen
Kuva UNHCR
|
|
|
Muuttoliikkeessä-hanke on saanut ulkoasiainministeriön viestintätukea.
|
| |
|
