Muuttoliike - Siirtolaisuus ja kehitys

Siirtolaisuus ja kehitys

Joka kymmenes kehitysmaassa asuva henkilö on siirtolainen. Toisin kuin usein kuvitellaan, muuttoliike ei suuntaudu vain etelästä pohjoiseen, vaan lähes kaksi kolmasosaa maailman siirtolaisista muuttaa kehitysmaasta toiseen. Siirtolaisuudella on ratkaiseva merkitys etelän ja pohjoisen välisissä suhteissa sekä kehitysmaiden ongelmien ratkaisemisessa. Euroopan Unioni on sitoutunut toimimaan johdonmukaisesti siirtolaisuus- ja kehityskysymyksissä. Maahanmuuttopolitiikan ei pidä olla ristiriidassa kehitystavoitteiden kanssa.

Kuinka opetan ihmisille, että jokainen potilas on arvokas, jos kaikesta on pula ja apua saa vain jos siihen on varaa, kysyy Somalimaassa terveydenhoitajia kouluttanut Saido Mohamed. Haastattelu Anu Koikkalainen
Köyhistä maista koulutetuin väestönosa lähtee usein siirtotyöläisiksi kehittyneisiin maihin. Heitä houkuttelevat suuremmat palkat, laajemmat työmarkkinat sekä paremmat työ- ja elinolosuhteet. Artikkeli Minna Ala-Orvola
EU:n jäsenvaltioiden ja köyhien maiden välisten palautussopimusten virallisena tavoitteena on kokonaisvaltainen siirtolaispolitiikka, mutta köyhyyteen ja konflikteihin lähtömaissa ei ole juuri puututtu. Käännytyksiä sen sijaan tehostetaan. Kovimman linjan on ottanut Italia, joka rikkoo pakolaisoikeutta palautuksillaan Libyaan. Artikkeli Veera Vilkama
Aivovuodon kielteisiä vaikutuksia kehitysmaihin voitaisiin tukea esimerkiksi niin, että siirtolaisten rahansiirtoja ohjattaisiin peruskoulutukseen, terveydenhuoltoon ja pienyrittäjyyteen. Artikkeli Rilli Lappalainen ja Kirsi Pulkkinen
Palautussopimukset eivät ole uusi keksintö maahanmuuton hallinnassa, mutta 2000-luvulla ne ovat nousseet vahvasti EU:n ulkopoliittiselle agendalle.
Muuttoliikkeessä-hanke on saanut ulkoasiainministeriön viestintätukea.