Kongon demokraattisen tasavallan sodat ovat vaatineet miljoonia uhreja. Mitä Suomessa asuvat kongolaiset maahanmuuttajat ajattelevat konfliktista? Onko heillä keinoja avustaa kotimaataan? Haastattelu: Sara Karlsson
|
Toisaalla arabikevät ja vallanvaihdos, Syyriassa sisällissota ja yksi tämän hetken akuuteimmista pakolaiskriiseistä. UNHCR:n mukaan yli 516 000 pakolaista on paennut Syyrian rajojen ulkopuolelle ja Syyrian punaisen puolikuun mukaan reilusti yli kaksi miljoonaa on paennut maan sisäisesti. Kotoaan paenneet syyrilaiset eivät ole jääneet toimettomiksi. Miten pakolaiset järjestäytyvät sotaa käyvän maansa ulkopuolella?
Artikkeli: Heidi Höök ja Piia Pakarinen
|
Ulkomailla asuvat ihmiset lähettävät rahaa kotimaahan sukulaisilleen ja tuttavilleen. Rahalähetykset helpottavat köyhyyttä, mutta luovat riippuvuutta. Lähtömaille ne ovat merkittävä tulonlähde, jonka kehitykseen on vaikea vaikuttaa.
Artikkeli: Veera Vilkama
|
Kotimaansa ulkopuolella asuvien ihmisten rahalähetykset kotimaahan ylittävät moninkertaisesti valtioiden kanavoimat kehitysyhteistyömäärärahat. Rahalähetykset ovat nostaneet diasporayhteisöissä piilevät mahdollisuudet kehityskeskusteluun uusissa ja vanhoissa kotimaissa. Minkälainen on Suomessa asuvien diasporayhteisöjen rooli kehitysyhteistyössä?
Haastattelu: Veera Vilkama
|
Suomen Somaliliiton entinen puheenjohtaja KTM Abdirashid Awad Dirie on lähdössä lokakuussa Somaliaan. Hän ei ole käynyt Somaliassa 22-vuoteen, mutta uskoo maan tulevaisuuteen.
Haastattelu: Veera Vilkama
|
Diaspora-käsite on yleistynyt maahanmuuttoa käsittelevissä keskusteluissa sekä tutkimuksessa. Käsitteellä viitataan hyvin erilaisiin siirtolaisuuden ilmiöihin. Mitä ihmettä tarkoitetaan diasporalla?
Haastattelu: Veera Vilkama
|
Norjalaisen Fridtjof Nansenin syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Viime vuonna juhlittiin myös Geneven pakolaissopimuksen 60-vuotispäivää. Fridtjof Nansen oli elämänsä aikana tutkimusmatkailija, tiedemies, diplomaatti ja pakolaisasiain ensimmäinen päävaltuutettu. Pakolaisasiain päävaltuutettuna hän omistautui humanitaariselle työlle pelastaen miljoonia ihmisiä nälänhädältä, sotavankeudelta ja kodittomuudelta.
Artikkeli: Veera Vilkama
|
Diasporassa elävän somaliyhteisön rahalähetykset ovat pitäneet hengissä yksityisiä kotitalouksia ja yritystoimintaa Somaliassa jo pitkään. Ilman rahalähetyksiä monen perheen lasten koulunkäynti loppuisi. Suomessa asuva somalialainen taloustieteilijä Abdirashid Ismail perehtyi Helsingistä lähetettyihin rahalähetyksiin sukupuolen mukaan ja havaitsi, että enemmistö rahalähetysten lähettäjistä ja vastaanottajista on naisia. Artikkeli: Abdirashid Ismail
|
Maailman 213 miljoonasta siirtolaisesta 90 % on työntekijöitä tai heidän perheenjäseniään. Vuonna 1990 YK:ssa säädettiin siirtotyöläisten oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, joka takaa keskeisimmät ihmisoikeudet virallisesti maassa olevien lisäksi myös paperittomille työntekijöille. Suomi ja muut EU-maat eivät kuitenkaan ole liittyneet sopimukseen. Artikkeli Kati Pietarinen
|
Miljoonat indonesialaiset naiset elättävät perheitään kotiapulaisina ulkomailla. Samalla siirtolaisuus erottaa perheenjäseniä toisistaan ja altistaa hyväksikäytölle.
Artikkeli: Eeva Suhonen
|
Kuinka opetan ihmisille, että jokainen potilas on arvokas, jos kaikesta on pula ja apua saa vain jos siihen on varaa, kysyy Somalimaassa terveydenhoitajia kouluttanut Saido Mohamed.
Haastattelu: Anu Koikkalainen
|
Köyhistä maista koulutetuin väestönosa lähtee usein siirtotyöläisiksi kehittyneisiin maihin. Heitä houkuttelevat suuremmat palkat, laajemmat työmarkkinat sekä paremmat työ- ja elinolosuhteet. Artikkeli: Minna Ala-Orvola
|
Aivovuodon kielteisiä vaikutuksia kehitysmaihin voitaisiin tukea esimerkiksi niin, että siirtolaisten rahansiirtoja ohjattaisiin peruskoulutukseen, terveydenhuoltoon ja pienyrittäjyyteen. Artikkeli: Rilli Lappalainen ja Kirsi Pulkkinen
|
| |
