Ihmisoikeusliiton julkaisemassa selvityksessä tuli ilmi 41 tapausta 2000-luvulta, jossa lapsi tai nuori oli vasten tahtoaan lähetetty ulkomaille, yleensä vanhempien kotimaahan. Artikkeli Linda Rex
|
|
Norjan hallitus haluaa tehostaa oleskeluluvattomien ulkomaalaisten palautuksia kotimaihinsa. Paperittomia on monenlaisia, mutta mediahuomio kohdistuu turvapaikanhakijoihin. Muista ryhmistä tiedetään hyvin vähän, kirjoittaa Norwegian Organization for Asylum Seekers -järjestön asiantuntija Paula Tolonen.
|
”Nyt jos koskaan on pohdittava mitä monikulttuurisuus ja siihen liittyvät käytännöt merkitsevät Suomessa”, sanoo tutkija Veronika Honkasalo. Haastattelu Anu Koikkalainen
|
Omat ennakkoluulot innostivat antropologi Marko Juntusta perehtymään opiskeluaikoina arabimaiden yhteiskuntiin ja kulttuureihin. ”Ajattelin, että olisi jännittävää nähdä mitä tapahtuu, kun otan asioista selvää”. Haastattelu Anu Koikkalainen
|
Los Angelesissa asuu enemmän Oaxacan intiaaneja kuin koko Oaxacan osavaltiossa. Jotkut sanovatkin, että siirtolaisuudessa on kyse aiemmin Meksikolle kuuluneen alueen uudelleenvalloituksesta. Artikkeli Anna-Reetta Korhonen
|
Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaari Thomas Hammarbergin raportti arvostelee EU-maita siirtolaisuuden lisääntyvästä kriminalisoinnista. Maahantulijoita otetaan perusteetta säilöön, humanitaarisesta avustamisesta asetetaan syytteeseen ja kansallisiin lakeihin luodaan vain ulkomaalaisia koskevia rikosnimikkeitä. Kriminalisointi ei ole ratkaisu muuttoliikkeen monimutkaisiin haasteisiin, Hammarberg painottaa. Artikkeli Sanna Rummakko
|
Ihmisten liikkuvuus pitäisi huomioida päätöksenteossa sekä lähtö- että vastaanottajavaltioissa. YK:n kehitysjärjestön UNDP:n siirtolaisuusraportissa uskotaan, että oikeilla poliittisilla ratkaisuilla muuttoliike hyödyttää sekä kantaväestöä, siirtolaisia että kotiin jääviä. Artikkeli Veera Vilkama
|
YK:n kehitysohjelman UNDP:n vuoden 2009 Inhimillisen kehityksen raportti pureutuu siirtolaisuuteen ja kehitykseen. Monet muuttoliikkeeseen liittyvät uskomukset saavat raportissa kyytiä. Artikkeli Veera Vilkama
|
Miljoonat indonesialaiset naiset elättävät perheitään kotiapulaisina ulkomailla. Samalla siirtolaisuus erottaa perheenjäseniä toisistaan ja altistaa hyväksikäytölle. Artikkeli Eeva Suhonen
|
|
Indonesia tunnetaan ulkomaille lähteneistä siirtolaisistaan. Myös sisäisellä muuttoliikkeellä on maassa valtavat mittasuhteet. Muuttopaine kohdistuu valtion 17 000 saaresta yhdelle, Jaavalle. Sisäistä siirtolaisuutta yritetään estää jopa viranomaisten pakkotoimin, mutta turhaan. Haastattelu Eeva Suhonen
|
Välimerellä ajelehtii laiva, jonka matkustajina on sekä paperittomia siirtolaisia että turvaa hakevia pakolaisia. Keitä he ovat ja kenen vastuulla on heidän auttamisensa? Kuinka suojelun tarve selvitetään ja missä? Artikkeli Leena-Kaisa Åberg
|
Kuinka pitkälle Suomessa asuva paperiton siirtolainen voi pötkiä? Perustuslaki suojaa kansalaisuuteen tai kansalaisuudettomuuteen katsomatta, mutta käytännössä paperittoman oikeudet ovat rajalliset. Artikkeli Milla Karppinen
|
Suomikin on ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Uhriksi joutuminen on traumatisoiva kokemus eikä apua aina uskalleta hakea, kertoo Pro-tukipisteen Ihmiskauppa-projektin koordinaattori Essi Thesslund. Haastattelu Milla Karppinen
|
Sudan on kärsinyt sekä maan sisäisistä että naapurimaiden konflikteista. Maassa on viisi miljoonaa sisäistä pakolaista. Monet ovat paenneet taisteluja, mutta myös paremman elintason ja koulutuksen toivossa. Artikkeli Saija Niemi
|
| [ 1
Seuraava
]
|