Näkökulmia

Hätä ei lue lakia

Siirtolaiseksi lähdetään työn, opintojen, rakkauden, vapauden tarpeen tai hengissä säilymisen vuoksi. Syyt ovat usein päällekkäisiä. Suomessa elävät siirtolaiset ja pakolaiset kertovat, miksi he ovat jättäneet kotimaansa, mitä matkan varrella tapahtui ja mikä on heidän kokemuksensa rajojen valvonnasta ja siirtolaisuuden hallinnasta. Vapaus liikkua on perustava ihmisoikeus, mutta käytännössä köyhän etelän ihmisten liikkumisen esteet ovat suurimmat. He joutuvat jopa vainoa ja sotaa paetessaan turvautumaan salakuljettajiin, lahjomaan viranomaisia, hankkimaan väärennettyjä dokumentteja ja ylittämään valtioiden rajoja luvattomasti.
Ashraf Sahil saapui Suomeen kesällä 2008 Iranin, Turkin, Kreikan ja Italian kautta. Mutkikas oleskelulupaprosessi sisälsi vaikeita vaiheita, joissa Asrafia auttoi professori Juha Suoranta. Mitä Ashrafille kuuluu nyt, kun painajaismainen matka ja oleskelulupaprosessi ovat ohi?
Haastattelu: Kaisa Ruohonen



Islam Tumsoev
tuli Suomeen vuonna 2009. Mitä Islamille kuuluu nyt, kolmen vuoden jälkeen?
Haastattelu: Veera Vilkama


Kotimaansa viranomaisten väkivaltaan kyllästynyt Tourad Kane päätyi näyttelijäksi belgialaiseen teatteriin. Oleskelulupa heltisi seitsemän vuoden odotuksen jälkeen.
Haastattelu: Ilari Lovio


Nora Piccinelli syntyi Argentiinassa italialais-romanialaiseen siirtolaisperheeseen ja päätyi monien vaiheiden jälkeen Tampereelle vuonna 2009. Muutto Suomeen oli haaveena jo lapsena.
Haastattelu: Sinikka Tierna


Vuoden 2010 pakolaisnaiseksi valittu Nasima Razmyar sanoo, että hänen kotinsa on Suomessa ja kotimaa on Afganistan. Afgaanien seurassa olen enemmän suomalainen ja suomalaisten seurassa enemmän afgaani, hän määrittelee. 
Haastattelu: Shakiba Adil, Anu Koikkalainen


Afganistanilaisnuori Ashraf Sahil on ylittänyt lukuisia valtioiden rajoja luvattomasti tai väärillä papereilla, piiloutuneena rekkoihin tai busseihin, kumiveneellä ja kävellen.
Haastattelu: Shakiba Adil, Sanna Rummakko


Islam Tumsoev on elänyt pakolaisena kotimaansa Tšetšenian ulkopuolella lähes kymmenen vuotta. Keväällä 2009 hän tuli Suomeen ja haki turvapaikkaa. Ensimmäinen järkytys oli viranomaisten neutraali ja ystävällinen asenne.  
Haastattelu: Sanna Rummakko


Somalialaissyntyinen Sudi Mumin oli 12-vuotias kun hänen perheensä sai käännytyspäätöksen Suomesta Kreikkaan vuonna 2004. Päivää ennen käännytystä äiti, kolmen lapsen yksinhuoltaja, katosi. Sudi ja veljet saivat jäädä Suomeen, mutta kuulivat äidistään seuraavan vasta kolme vuotta myöhemmin.
Haastattelu: Sanna Rummakko


Karwan Ahmad pakeni Saddam Husseinin Irakista sodan keskeltä 1980-luvun lopulla. Saavuttuaan turvapaikanhakijana Suomeen hänet suljettiin kuukaudeksi putkaan, jossa hän kirjoitti muistelmansa. 
Haastattelu: Anu Koikkalainen


Assyrialaiskristitty Dawood Jaba on asunut jo kolmessa eri maassa paettuaan Irakista lähes 30 vuotta sitten. Sopeutumista helpotti vaimon tuen lisäksi oman uskonnollisen yhteisön löytäminen.
Haastattelu: Anu Koikkalainen


Tšetšeenipakolainen Aza Alieva sanoo kuuden Suomessa vietetyn vuoden jälkeen, että elämä uudessa asuinmaassa on ihanaa, mutta Tšetšenian tapahtumat ovat mielessä kaiken aikaa.
Haastattelu: Sanna Rummakko
Tekijät  | Muuttoliikkeessä-hanke on saanut ulkoasiainministeriön viestintätukea.