Politiikka ja lainsäädäntö

Euroopan unionin siirtolaisuuspolitiikka

Millainen on siirtolaisuuden Eurooppa? Ihmisoikeuksien edelläkävijä vai tiukasti vartioitu eurooppalaisten linnake?

Siirtolaisuuspolitiikkaa tehdään monilla politiikan alueilla. Siihen kuuluvat esimerkiksi kulttuuri- ja uskontopolitiikka, kansainvälinen suojelu, rajavalvonta ja työmarkkinoiden säätely. EU:n rooli päätöksentekijänä jää usein hämäräksi.

Euroopan siirtolaisuuspolitiikka -osiossa käsitellään siirtolaisuusilmiöitä Euroopan eri puolilla ja EU:n roolia muuttoliikepolitiikassa. 
Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan unionin tavoitteet turvapaikka-asioissa muuttuivat minimiperiaatteiden sopimisesta yhteisten standardien luomiseksi. Lissabonin sopimuksen myötä myös Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivaltaa käsitellä  turvapaikka-asioihin liittyviä kysymyksiä. Artikkeli: Ida Staffans
Pakolaisoikeutta tutkiva oikeustieteilijä Eeva Nykänen Turun yliopistosta vastaa kysymyksiin EU:n turvapaikkasäädöksistä ja siitä, mikä on kansallinen liikkumavaramme turvapaikkakysymyksissä. Nykäsen mukaan EU-maiden kansallisissa turvapaikkapäätöksissä on usein nähtävissä "downgrading-ilmiö". Pakolaisstatuksen sijaan myönnetään mieluummin toissijaista suojelua, ja nyttemmin toissijaisen suojelun sijasta humanitaarista suojelua. Haastattelu Sanna Rummakko
Pitkän linjan ulkomaalaisoikeuden asiantuntija, lakimies Jorma Kantola vastaa peruskysymyksiin kansainvälisestä suojelusta. Haastattelu Sanna Rummakko ja Reetta Helander
Pakolaisneuvonta ja Kehys ry. tekivät vuonna 2010 maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevän kyselyn suomalaisille europarlamentaarikoille. Kyselyssä tiedusteltiin erityisesti heidän edustamiensa parlamenttiryhmien kantoja EU:n tärkeimpiin siirtolaisuuspoliittisiin kysymyksiin ja siirtolaisuuspolitiikan johdonmukaisuuteen. Vastauksissaan kaikki ryhmät korostivat siirtolaisuuden hallinnan tärkeyttä sekä sitä, että työvoiman maahanmuutossa ehkäistään aivovuotoa  ja ulkomaisen työvoiman riistoa. Haastattelut Linda Rex ja Pipsa Pohtola.
Maahanmuuttokeskustelua käydään monen eri tahon toimesta ja näkökulmat vaihtelevat monikulttuurisuuden ihailusta muukalaisvihamieliseen kansallismielisyyteen. Paljon palstatilaa ovat saaneet maahanmuuttoa kritisoivat populistisiksi kutsutut ryhmät, joiden  puheenvuorot saavat toisinaan lähes koomisia piirteitä.
Artikkeli: Emilia Fagerlund


EU:n maahanmuuttodirektiivit yhtenäistävät muuttoliikkeen sääntelyä, mutta kansalliset käytännöt poikkeavat toisistaan edelleen suuresti. Suomessa lainsäädäntö noudattaa eurooppalaista kaavaa tiukkojen maahanpääsykriteerien osalta.
Artikkeli: Cristof Roos

Tarkempia kuvauksia Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevässä artikkelissa mainituista direktiiveistä. Teksti: Cristof Roos
Tanskan maahanmuuttokeskustelussa islam ja kansalliset arvot asetetaan vastakkain ja kielenkäyttö on kovaa. Suurissa kaupungeissa monikulttuurisuus on kuitenkin arkea ja sen kanssa yritetään tulla toimeen. Artikkeli Suvi Keskinen
Ranskalainen syrjinnänvastainen kansalaistoiminta joutuu ottamaan kantaa moniin paradokseihin, jotka koskettavat nyky-yhteiskuntia ja ovat samaan aikaan klassisia tieteen ja politiikan kysymyksiä. Artikkeli Leena Suurpää
Kysymys 2: Mitkä ovat tulevaisuuden suurimmat haasteet EU:n siirtolaisuuspolitiikan saralla ja miksi?
Miten EU:n tulisi vastata työvoiman tarpeen lisääntymiseen väestön ikääntyessä?
Kysymys 5: Mitä aloitteita ryhmänne on tehnyt siirtolaisuuspolitiikan alueella?
Tekijät  | Muuttoliikkeessä-hanke on saanut ulkoasiainministeriön viestintätukea.