Kotoutuminen

Kotoutuminen ja monikulttuurisuus

Kuka on maahanmuuttaja? Jopa Suomessa syntyneitä ja kasvaneita siirtolaisten jälkeläisiä toiseen ja kolmanteenkin polveen saatetaan kutsua maahanmuuttajiksi vain ihonvärin tai äidinkielen perusteella. Myös syrjintä, rasismi ja monikulttuurisuus ovat moniselitteisiä käsitteitä, mutta demokratian ja yhteiskuntarauhan kannalta ne ovat keskeisiä asioita. Vuosien saatossa on puhuttu maahanmuuttajien sopeutumisesta tai integraatiosta, nykyisin useimmiten kotoutumisesta, jopa kotouttamisesta – mutta voiko ihmisiä ylipäänsä ulkoapäin kotouttaa kotouttamistoimilla tai -politiikalla?

Rasismikeskustelu on ollut viime aikoina vilkasta Suomessa, mutta keskustelun ulkopuolelle on pitkälti jätetty se, miten rasismi näkyy koulujen arkipäivässä. Rasismintutkija Anne-Mari Souto ja alakoulun opettaja Joona-Hermanni Mäkinen pohtivat rasismin ilmenemistä koulumaailmassa. Puuttuuko kouluilta rohkeus käsitellä rasimia? Artikkeli: Anna Maria Airaksinen
Tuoreessa kirjassa Naiset ilman maata viisitoista muslimitaustaista maahanmuuttajanaista kertovat kokemuksistaan Suomessa. Toimittaja Sonja Hellman halusi tietää, millaista heidän arkensa on ollut. Haastattelu: Maija-Kaisa Myllymäki
Ensimmäisen polven maahanmuuttajaperheissä vanhemmat eivät aina pysty tukemaan lastensa koulunkäyntiä riittävästi, joten maahanmuuttajajärjestöjen organisoima tukiopetus ja iltapäivätoiminta ovat perheille ehdottoman tärkeä apu.
Artikkeli: Sanna Rummakko

Ammattilaisten ennakko-oletukset vaikeuttavat työtä maahan muuttaneiden kanssa erityisesti ongelmatilanteissa. Luottamussuhteen syntymisen kannalta tärkeintä on kuunnella ja kohdata jokainen ihminen omana itsenään.
Artikkeli: Heikki Kerkkänen


Onko lähikoulun kehittäminen tärkeä asia, vai annetaanko yhteiskunnan jakautua kahtia? Näin kysyy Zahra Abdulla (Vihr.). Abdulla, Nasima Razmyar (SDP), Abdirahim Hussein (Kesk.) ja Saido Mohamed (Kok.) ovat ehdolla Helsingissä 28.10.2012 järjestettävissä kuntavaaleissa. Kysyimme ehdokkailta, miten he vaikuttaisivat valtuustossa asuinalueiden eriytymiseen ja syrjäytymiseen.
Haastattelu: Veera Vilkama


Maahanmuuttajien lapset ovat Suomessa hyvin nuori väestöryhmä, joka on vasta tulossa työmarkkinoille. Toisen sukupolven rooli ja kohtalo suomalaisessa yhteiskunnassa nouseekin 2010-luvulla ajankohtaiseksi kysymyksesi, sanoo aihetta tutkinut Lotta Haikkola. Haastattelu: Ilari Lovio

”Nyt jos koskaan on pohdittava mitä monikulttuurisuus ja siihen liittyvät käytännöt merkitsevät Suomessa”, sanoo tutkija Veronika Honkasalo. Haastattelu: Anu Koikkalainen
Ihmisoikeusliiton julkaisemassa selvityksessä tuli ilmi 41 tapausta 2000-luvun alusta lähtien, jossa lapsi tai nuori oli vasten tahtoaan lähetetty ulkomaille, yleensä vanhempien kotimaahan. Artikkeli Linda Rex
Suomessa on maahanmuuttajia töissä useilla eri aloilla. Heidän työolonsa ja -suhteensa ovat usein epävarmoja. Ydinkysymys Suomeen integroitumisen kannalta on perheen saaminen Suomeen. Artikkeli: Outi Lepola

Vuonna 2010 noin joka kymmenes helsinkiläinen on maahanmuuttajataustainen. Siirtolaisten keskittyminen tietyille alueille nähdään yhtenä maahanmuuttoon liittyvänä uhkakuvana. Vuokra-asuntojen hajauttaminen eri puolille kaupunkia on tänäkin päivänä tärkeä keino edistää sosiaalista sekoittumista.
Haastattelu: Eeva Suhonen


Suomessa asuvat Abdirahim, Edvin ja Vitali ovat  kouluttautuneita maahanmuuttajanuoria. Monien muiden maahanmuuttajien tavoin he suunnittelevat muuttoa ulkomaille paremman työn perässä.  Artikkeli: Vilja Junka
Tekijät  | Muuttoliikkeessä-hanke on saanut ulkoasiainministeriön viestintätukea.