Maahan muuttaneet miehet kohtaavat odotuksia läheltä ja kaukaa

Ammattilaisten ennakko-oletukset vaikeuttavat työtä maahan muuttaneiden kanssa erityisesti ongelmatilanteissa. Luottamussuhteen syntymisen kannalta tärkeintä on kuunnella ja kohdata jokainen ihminen omana itsenään.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä kertoo tapaamisestaan erään perheen kanssa:

Mä ajattelin jotenkin, että ne ajattelee, että miehen väkivaltaisuus on asiaankuuluvaa ja päästin suustani jonkun sammakon. Ja sitten se äiti oikein hätkähti ja mä huomasin sen reaktion. Siinä epäiltiin vahvasti perheväkivaltaa, mutta ei siellä ollut” (Merja Aniksen tutkimusaineisto, Vasso)

Sitten lähdin ihan toisella tavalla lähestymään sitä asiaa, en siitä olettamuksesta mikä minulla oli, että tässä on kysymys väkivaltaisesta äijästä. Minähän sain tapaamiseen sen miehenkin, kun asennoiduin vaan eri tavalla. Se asiakassuhde lähti ihan toisille urille.” (Merja Aniksen tutkimusaineisto, Vasso)

Maahan muuttanut mies: potentiaalinen väkivallantekijä?

Maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta puhuttaessa puhutaan myös sukupuolieroista sekä valta-asemista, joissa eri sukupuolten oletetaan olevan. Ihmisoikeusliiton Kitke! -hankkeen Rebwar Karimi vahvistaa edellä mainitun sosiaalityöntekijän käsityksen siitä, että ennakkokäsitykset asiakkaista vaikuttavat siihen, millä menestyksellä vakavatkin ongelmatilanteet voidaan hoitaa. Mies kantaa usein potentiaalisen väkivallantekijän leimaa.

Karimi muistuttaa, että todellisenkaan väkivallan kohdalla pelkät oikeudelliset toimet eivät riitä, jos väkivaltaa halutaan vähentää. Kunniakonfliktien ratkaisemiseen keskittyvän Kitke -hankkeen asiakkaita yhdistävät paitsi lapsuudesta asti omaksutut kasvatusmallit, myös maahan muuttamisen kokemus, johon liittyy menetyksen tunteita.

Uusi asuinmaa ei näyttäydy pelkästään mahdollisuuksina. Monelle Suomi tulee esiin hierarkioina, väärinymmärryksinä, sukupolvikonflikteina, työmarkkinoiden suljettuina ovina ja omien toimintamahdollisuuksien kaventumisena.

Dialogi ja kuunteleminen luottamussuhteen edellytykset

Karimin mukaan elämäntilanteessa, jossa ihminen on kokenut moninkertaisia menetyksiä, viranomainen ei lunasta auktoriteettiasemaansa vain muodollisella asemallaan tai Suomen lakia koskevalla tuntemuksellaan. Avainasemassa on se, kuinka ymmärrettävästi työntekijä kykenee kääntämään tietämyksensä asiakkaalleen ja kuuntelemaan tämän huolia.

”Kunniakonflikteissa sekä tekijä että uhri saattavat olla yhteisöllisen painostuksen alla. Painostukseen kuuluu useita henkilöitä, juoruilua ja ulossulkemista. Usein osapuolten mielestä on vain hyväksi, jos heillä on luottamuksellinen suhde ammattitaitoiseen, oman yhteisönsä ulkopuoliseen viranomaiseen. Suomalainen ihminen saattaa olla ainut henkilö jolle voi puhua omista ongelmista ilman pelkoa siitä että henkilökohtaiset asiat menevät oman yhteisön tietoon. Luottamuksen saaminen kuitenkin edellyttää, että asiakas voi kokea tulleensa kuulluksi.”

Karimin mukaan ihminen pystyy muuttamaan toimintatapojaan, kun akuutit tilanteet on saatu rauhoittumaan. Muutosprosessi alkaa hiljalleen, kun ihmisellä on tähän hänen itsensä ymmärtämät syyt ja elämäntilanteen suomat edellytykset. Karimi peräänkuuluttaa tervettä itsekriittisyyttä ratkaisuja pohdittaessa. ”Se, mikä omissa rutiineissa tuntuu itsestään selvältä ja parhaalta ratkaisulta, ei sitä toisen näkökulmasta välttämättä ole. Haitallisten perinteiden vähentämistyössä olennaista on päästä käsiksi dialogisesti toisen ihmisen kokemusmaailmaan. Tältä pohjalta etsitään rauhanomaisia ratkaisumalleja yhdessä.”

Maahan muuttanut alituisesti oppijan roolissa

Nuoriso-ohjaaja Mahad Omar Sheikh Musse on seurannut monen perheen elämää läheltä  sekä työntekijänä että maahan muuttaneena. Mahadin mukaan sukupolvikuilu ja väärinymmärrysten vaara rakentuu perheenjäsenten oppiessa sekä kirjoitettuja että kirjoittamattomia sääntöjä eri tahtiin.

“Uuteen maahan saapuessaan ihminen joutuu pakosti oppijan asemaan. Hän on eräänlaisessa jännitystilassa koko ajan, koska ennalta tuntemattomien ja yllättävien asioiden keskellä täytyy luovia päivittäin. Vieraskielisessä ympäristössä toimiminen on etenkin vanhemmille sukupolville stressaavaa, oli kyse sitten miehestä tai naisesta.”

Mahadin mukaan nuori omaksuu oppijan roolin luontevammin ja myös toimii uudessa ympäristössä sukkelammin kuin vanhempansa. Joskus teini-ikäiset lapset myös käyttävät hyväksi nopeamman kotoutumisprosessinsa suomaa tietovarantoaan perheen sisällä.

”On paljon perheitä, joissa perheenjäsenten välillä on hyvä luottamus ympäristön muuttumisesta huolimatta. Monet vanhemmat ovat kuitenkin myös kertoneet siitä, miten vaikeaa heidän on saada otetta lapsiinsa, joilla on erilaisia menoja koko ajan. Syntyy pelko siitä, että lapset päätyvät huonoille teille ja menettävät vanhempien tärkeäksi kokemia perinteitä ja arvoja.”

Yhteydenpitoa ja odotuksia yli rajojen

Myös ylirajaiset asiat vaikuttavat perheisiin Suomessa. Suvun velvoitteisiin vastaaminen on monelle hyvin konkreettinen asia etenkin silloin, jos nälänhätä tai kriisit entisessä kotimaassa vahvistuvat.

”Lähes jokaisella on sukulaisia, jotka saattavat tarvita akuuttiakin apua. Tämä vaikuttaa keskittymiseen. Monen omaisia on kuollut; ei pelkästään Somaliaan, vaan myös Somalian naapurimaihin ja esimerkiksi Libyan rannoille”, Mahad kuvailee ylirajaisia perhesuhteita.

Mahadin mukaan monilta maahan muuttaneilta somalialaismiehiltä odotetaan menestymistä ja myös kaukaisemmista sukulaisista huolehtimista rahallisesti. Kun akuutit tarpeet ja odotukset ovat suuria, monet haluavat kouluttautua ammatteihin, joiden avulla pääsee mahdollisimman nopeasti työelämään. Työnteon ja pärjäämisen eetos on läsnä hyvin monen miehen kohdalla, ja odotusten törmääminen elämän realiteetteihin voi tuntua raskaalta.

Koulumenestyksen taustalla kotiolot sekä ryhmäjännitteet

Monet perheet siirtävät odotuksensa seuraaviin sukupolviin. Lasten toivotaan etenevän pidemmälle, kuin mihin vanhemmilla oli mahdollisuus. Monet somalivanhemmat haluavat tukea lastensa koulunkäyntiä, mutta tässä onnistuminen riippuu varsin paljon kotoa löytyvän kielitaidon vahvuudesta ja tietotaitoresurssien määrästä.

Mahad korostaa, että yksin maahan tulleella, murrosikäisenä perheensä mukana maahan tulleella tai Suomessa koko ikänsä kasvaneella nuorella voi olla hyvin erilaiset oppimisvalmiudet. Valmiuksien vahvistamiseen tarvitaan koulun, perheen ja myös nuorisotyön tukea. ”Olen nähnyt, kuinka hyvin yksinkin maahan tullut nuori poika voi menestyä, vaikka lähtökohdat eivät olisi kaksiset. Yleisellä tasolla näyttää kuitenkin siltä, että pojat pärjäävät koulussa heikommin kuin tytöt. Pitäisi tutkia tarkemmin, mistä kaikesta tämä johtuu”.

Taannoisessa ”Nuorten miesten monikulttuurinen elämänkulku ja rikollisuus” -tutkimuksessa nuorten poikien keskinäinen vuorovaikutus, nuorisokulttuuriset ympäristöt sekä ryhmään kuulumisen ja ulosjäämisen välinen jännite olivat teemoja, joilla oli vaikutusta poikien elämänkulkuun. Koulumenestykseen eivät vaikuta vain koulun käytännöt, vaan myös se mitä tehdään vapaa-aikana.

Nuorisotilat: toiminnan ja kohtaamisten paikka

Nuorisotilojen arkea tutkinut Antti Kivijärvi kertoo, että usein nuorisotilat ovat maskuliinisia ympäristöjä, joissa korostuu pojille luonnolliseksi oletettu toiminnallisen tekemisen ja pelaamisen elementti. Eritaustaisten nuorten välille syntyy solidaarisuutta, ryhmähenkeä ja ystävyyssuhteita, mutta niin sanotun valtaväestön kanssa siteet näyttävät olevan usein varsin ohuet.

”Se, että eritaustaisia nuoria kootaan yhteen tekemään asioita, esimerkiksi pelaamaan jalkapalloa, ei automaattisesti poista ennakkoluuloja ja synnytä kaverisuhteita.  Aika ajoin ryhmärajat myös hälventyivät, mutta tämä ei ollut ennalta määrättyä.”

Kivijärven mukaan on selvää, että monet nuoret ovat kasvaneet monimuotoisempaan ympäristöön kuin vanhempansa. Ei kuitenkaan ole millään tavoin selvä asia, lisääkö monimuotoinen ympäristö erilaisuuteen kohdistuvaa ymmärrystä. ”Ajatus siitä, että olisi kasvamassa jokin kosmopoliittinen sukupolvi, on sekä tutkimuksellisesti että Euroopan lähihistorian valossa naiivi ajatus. Sillä, millaisia toiminnan ja oppimisen mahdollisuuksia nuorille käytännössä järjestetään, on paljon merkitystä”, kiteyttää Kivijärvi.

Jokainen haluaa tulla kohdelluksi itsenään

Maahan muuttaneet miehet ja pojat eivät elä ympäristöstään irrallaan. Pelkkä maahanmuuttajuus tai miehenä oleminen eivät määrää sitä, millaiseksi ihmiseksi kullakin on mahdollisuus tulla. Sukupuolesta ja sukupolvesta riippumatta kukin henkilö haluaa tulla kohdelluksi itsenään, sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Historia vaikuttaa kuhunkin ihmiseen, mutta ei määrää tulevaisuutta.

Teksti ja kuva: Heikki Kerkkänen
Kuvassa: Antti Kivijärvi

 

Alun lainaukset Merja Aniksen luennosta MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen, joka löytyy kokonaisuudessaan täältä.