Malttia pakolaiskysymyksissä, Kenia

Garissan yliopiston terrori-iskun jälkeen Kenian hallitus asetti kolme kuukauden määräajan YK:n pakolaisjärjestölle UNHCR:lle somalialaisten pakolaisten palauttamiselle takaisin kotimaahansa. Kenia ilmoitti, että jos UNHCR ei toimi, somalialaisia ryhdytään pakkopalauttamaan, jotta maailman suurin pakolaisleiri Dadaab voidaan sulkea. Tämä päätös olisi vastoin kansainvälistä palauttamiskiellon periaatetta. Se voidaan tulkita myös diplomaattiseksi hyökkäykseksi Somalian hallitusta ja UNHCR:ää kohtaan.

Vuonna 2013 Kenia, Somalia ja UNHCR sopivat somalien vapaaehtoisesta paluumuutosta turvallisille alueille Somaliassa. Muutto suuntautui erityisesti alueille, jotka Kenian armeija ja AMISOM-joukot ovat pystyneet valtaamaan Al-Shabaabilta. Idea syntyi, kun Afrikan Unioni ja uusi Somalian hallitus sopivat keskenään, että paluu rauhoitetuille ja Somalian hallituksen hallinnoimille alueille on mahdollista.

Samaan aikaan ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Keniaa mielivaltaisista somalien pidätyksistä, kiristyksestä sekä tuhansien pakolaisten pakkopalauttamisesta.
Viimeinen pisara oli terrorihyökkäys Garissan yliopistoon 2. huhtikuuta. Iskussa kuoli 147 ihmistä ja se vahvisti Kenian viranomaisten halua pakottaa turvallisuusriskinä pidetyt somalit Somaliaan.

Turvallisuusasiantuntijat kuitenkin varoittavat, että Dadaabin sulkeminen voi lisätä terrori-iskujen määrää sekä pakolaisten siirtymistä joukoittain kaupunkeihin.

Keniassa on arviolta 35 000 kaupungeissa asuvaa somalipakolaista, jotka ovat voineet perustaa yrityksiä ja hankkia omaisuutta. Osa heistä pyörittää myös islamilaista rahanvälitysjärjestelmä Hawalaa. Tämän verkoston kautta somaliperheet ovat voimeet lähettää Euroopasta ja Yhdysvalloista sukulaisilleen rahaa.

Kenia on jo pitkään halunnut sulkea Hawala-järjestelmän. Kenia epäilee, että rahalähetyksillä on tuettu Al-Shabaabia. Garissan iskujen jälkeen ainakin 86 somalialaisten omistamaa yritystä ja rahanvälistystoimistoa suljettiin Keniassa. Syytösten mukaan terrorihyökkäys Garissassa oli suunniteltu Dadaabissa ja rahoitus oli saatu ulkomailta rahanvälittäjien kautta. Samalla Kenian hallitus muistutti, että somalipakolaiset ovat sille suuri taakka ja kansainvälinen yhteisö on ollut tehoton.

Kenian tulisi muistaa, että palauttamiskielto on olennainen osa pakolaislainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on suojella pakolaisia.

Nyt Kenian varapresidentti William Ruto väittää, ettei entiseen voi palata ja Dadaab on suljettava. Samalla pakolaiset sopeutuisivat nopeammin Somaliaan ja ratkaisu vakauttaisi Afrikan sarven tilanteen.

Dadaab perustettiin vuonna 1991, kun Somalian sisällissota alkoi ja siellä asuu noin puoli miljoonaa pakolaista. Arvioiden mukaan Keniassa on myös satoja tuhansia rekisteröimättömiä somalialaisia.

Dadaab on ollut terrorismikeskustelun keskiössä, koska Al-Qaidan ja Al-Shabaabin epäillään toimivan leirillä. Ryhmät haluavat Kenian vetävän armeijansa pois Somaliasta.

Vaikka Kenian täytyy suojella kansalaisiaan terroristihyökkäyksiltä, kotiuttamisen pitää olla kansainvälisen lainsäädännön mukaista. Terrori-iskut voidaan nähdä myös yrityksenä luoda konflikti kristittyjen ja muslimien välille Keniassa.

Uskon silti, ettei Kenian suurin turvallisuusuhka ole Dadaab vaan poliisin ja turvallisuustoimijoiden järjestelmällinen korruptio. Itse asiassa pakkopalauttaminen ei tule onnistumaan, koska heikon rajavalvonnan takia paluu Keniaan olisi helppoa.

Dadaabissa on myös suuri määrä leirillä syntyneitä nuoria, joilla ei ole mitään kokemusta vanhempiensa kotimaasta. Kotiinpaluun tulisi olla vapaaehtoista. Kenian turvallisuuskysymykset eivät saisi ohittaa pakolaisten oikeuksia. Pakkopalauttaminen saattaisi myös tuottaa Al-Shabaabille uutta taistelija-ainesta.

Evans Wafula