MaureenKarichuC4

Maureen Karichu: Yhteisömedia integraation välineenä

Maahanmuutosta puhuttaessa yksi isoimmista kysymyksistä liittyy integraatioon ja ja siihen, miten päästä sisään yhteiskuntaan. Käsitteet aiheuttavat keskustelua ja jakavat mielipiteitä; onko parempi puhua sisään pääsemisestä (inclusion) vai integraatiosta? Onko uusi tulokas otettava mukaan ryhmään ja samaan aikaan sallittava hänen vaikuttaa kanta-asukkaisiin vai odotetaanko hänen sisään päästyään vain elävän jo päätettyjen normien mukaisesti?

Joka tapauksessa on ylitettävä kuilu niiden välillä, joiden on kanta-asukkaina otettava uudenlaiset ihmiset elämään keskuuteensa sekä toisaalta maahan muuttaneiden, jotka haluavat säilyttää tunteen kuulumisesta johonkin. On luotava jonkinlainen areena, jossa molemmat osapuolet voivat tuoda mielipiteensä esiin. Media on ollut yksi keino hoitaa asia, mutta käynnissä on yksityistämisen kaltaisia median muutosprosesseja, joiden myötä vinoutumatonta raportointia on yhä vähemmän.

Yhteisömedia olisi tehokas tapa tuoda esille monimuotoisuutta, edistää sosiaalista yhdenvertaisuutta ja jopa yhdenvertaisia työmahdollisuuksia. Yhteisömedian kautta voidaan luoda laaja ihmisten verkosto, jossa jakaa sisältöjä eri alueilta. Mediassa voidaan myös tuoda esille, että maahanmuutto lisää väestön hyvinvointia ja kilpailukykyä. Media-alustoilla voidaan käsitellä sitä kuinka maahanmuuttajat käyttävät kykyjään ja kehittävät paitsi kyseistä mediaa myös omaa yhteisöään. Pitkällä tähtäimellä tämä edistäisi monikulttuurisuutta ja liikkuvuutta.

Myös valtio voisi nähdä muuttoliikkeen ennustettavana ja hallittavana ilmiönä sekä kampanjoida aktiivisen ja systemaattisen työperäisen maahanmuuton puolesta. Samalla sen tulisi osoittaa, että Suomi on avoin yhteiskunta, joka samaan aikaan aktiivisesti hallinnoi ja edistää muuttoliikettä, turvaa maahanmuuttajien oikeudet ja saa yleisen hyväksynnän muuttoliikepolitiikalleen.

Sosiaalisen median tehokas käyttö ja verkostoituminen on merkittävä yhteisöjen kehittämisen väline. Sen avulla voidaan luoda suhteita, viestiä, dokumentoida kehitystoimia ja jakaa tietoa reaaliaikaisesti. Samalla tavoitetaan suurempi yleisö, saadaan enemmän tietoa perille ja yhteisö kiinnostumaan omista ongelmistaan sekä niiden ratkaisuista. Kokonaisuudessaan se voi lisätä luottamusta, läpinäkyvyyttä ja paikallista päätöksentekoa.

Yhteisömedia demokratian mahdollistajana

”Tämän päivän moderneja mediasysteemejä hallitaan ja rampautetaan byrokratioilla, jotka useimmiten vain monopolisoivat alaa”, sanoo Henry Loeser, radioexpert.org-nimisen, Yhdysvalloissa toimivan voittoa tavoittelemattoman organisaation perustaja. Sen tavoitteena on tukea ja kasvattaa yhteisöllistä mediaa sekä siihen liittyvää tutkimusta ja opetusta.

”Yhteisömedian tulevaisuus on valoisa, sillä se on taatusti vakaammalla pohjalla kuin serkkunsa kaupallisella tai julkisen palvelun sektorilla. Niiden toiminta- ja ansaintamallit ovat uhattuina ja rapautumassa. Yhteisömedian vahvuus on siinä, että sillä on yhteisön tuki”, Loeser jatkaa.

Maria Markus, Media Road Services -yrityksen omistaja on työskennellyt pitkään mediasektorilla ja freelancer-urallaan mm. sisäministeriön maahanmuuttoaiheisen Monitori-lehden kirjoittajana.

”Artikkelit sisäministeriön verkkojulkaisussa ovat ymmärrettävästi melko tiukasti konseptualisoituja, ja haastateltavat ovat pääasiassa viranomaisia. Tilaa erilaisille tarinoille ja äänille ruohonjuuritasolta ei ole ollut riittävästi”, Markus sanoo.

Helsinkiläinen, Kansan radioliiton ylläpitämä Lähiradio sekä Turussa toimiva Radio Robin Hood ovat esimerkkejä Suomessa aktiivisesti toimivista yhteisömedioista. Kummankin radiokanavan ohjelmissa käsitellään myös kehitysmaiden ja kehityspolitiikan kysymyksiä sekä median roolia niissä. Radiot tuottavat monenkielistä ohjelmaa maahanmuuttajayhteisöille lähettämällä mm. venäjän-, somalin- ja arabiankielisiä ohjelmia viikoittain. Radio Robin Hoodissa on käsitelty naisten roolia sekä maahanmuuttajayhteisöissä Suomessa että kehityskysymyksissä lähtömaissa.

Ammattilaisten vastauksista voi päätellä, että yhteisömedian alustat toimivat avoimien demokratioiden mahdollistajina ja että sitä enemmän on demokratiaa mitä vähemmän media on valtaeliittien kontrollissa. Kyse on yleisön palvelusta ja muutoksen aikaansaamisesta.

Maureen Karichu
Kirjoittaja on Suomessa asuva kenialaissyntyinen opiskelija.