Susanna Niinivaara: Muisti pätkii

Ensin perussuomalaiset onnistuivat brändäämään itsensä
maahanmuuttokriittisenä puolueena, ja sitten puolue onnistui sumentamaan meidän toimittajien muistia. Perussuomalaiset toistavat sitkeästi, että Suomessa maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista on vaiettu ja varsinkin näitä ongelmia on hyssytellyt media. Viestimissä on väitteelle annettu tilaa ja perussuomalaiset ovat saaneet kiitosta siitä, että he ovat nostaneet vaietun aiheen keskusteluun.

Sitten pitäisi enää tajuta, mistä viestimet ovat tähän asti vaienneet. Väitän, että eivät ainakaan maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Todistusaineistoa löytyy vaikkapa vanhoista lehtijutuista.

Kun somalialaisia turvapaikanhakijoita alkaa saapua 1990-luvun alussa Suomeen, mediassa puhutaan mahdollisesta pakolaistulvasta, johon Suomessa ei ole varauduttu. Pakolaisvirta, mikä kuulostaa ehkä hieman virtaa hallitummalta, vakiintuu käyttöön.

Somalialaisten tuloa uutisoidaan esimerkiksi Helsingin Sanomissa tarkkaan näin: ”Suomeen saapui perjantaina ja lauantaina Nuijamaan rajanylityspaikan kautta yhteensä 83 somalipakolaista.” ”Kymmenen uutta somalipakolaista tuli Moskovan-junalla Suomeen.” ”Moskovan juna toi 119 somalipakolaista.” ”Suomeen tuli tiistaina 37 uutta somalialaista turvapaikan hakijaa.”

Sanomalehti Uusi Suomi tutkituttaa suomalaisten mielipiteet loppuvuodesta 1990. Selviää, että neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että Suomen
viranomaisten tulisi pitää Neuvostoliitosta pyrkivät pakolaisryhmät rajojen
ulkopuolella.

Viranomaisten ongelmat saavat paljon palstatilaa jo 1990-luvulla. 

Viranomaisten ongelmat saavat viljalti palstatilaa uutisissa ja pääkirjoituksissa. Ulkomaalaiskeskuksen johtaja epäilee, että turvapaikanhakijoita tuodaan Suomeen ”organisoidusti”. Suomalaiset oppivat nopeasti, että kaikki organisoituminen ja järjestelmällisyys turvapaikanhaussa viittaa siihen, että hakija ei ole vilpittömin mielin turvan tarpeessa.

Media kertoo, että turvapaikanhakijat pääsevät asumaan hotelleihin. Vähemmälle selittämiselle jää se, että hotellissa asuminen ei ole luksusasumista vaan vastaanottokeskuksiksi on muutettu matkustajapulasta jo laman takia muutekin kärsiviä tiloja.

HS:n mielipideosastolla tilaa saavat kirjoitukset, joissa suomalaisia jurppii turvapaikanhakijoiden hotelliasuminen samaan aikaan kun suomalaisilla ei ole töitä. Samaan aikaan vaaditan näitä turvapaikanhakijoita töihin.

Vuodet vaihtuvat, mutta aina vaan viranomaisten kannalta suurin ongelma tuntuu olevan se, että yhä useammat turvapaikanhakijat aiheuttavat yhä enemmän työtä ja ruuhkaa hakemusten käsittelyyn. Tämän saamme kuulla yhä uudelleen.

Eikä ulkomaalaisten tekemistä rikoksistakaan ole vaiettu.
Neuvostoliiton kaaduttua Suomessa pelättiin venäläisten ryntäystä rajan yli Suomeen. Sisäministeriö nosti keskusteluun pelon siitä, että ulkomaalaisten tekemät rikokset lisääntyvät.

Itämafia-termi tulee median kautta tutuksi ja siitä kerrotaan poliisin tietoihin turvautuen. Poliisi pelkää itämafian havittelevan valtaa kiristämällä päättäjiä. Keskusrikospoliisin mukaan Suomesta voi tulla kansainvälisten rikollisliigojen paratiisi. Viron ja Venäjän rikollisryhmien kerrotaan jakaneen Suomen prostituutiopiirit. Ja niin edelleen.

HS:n arkistosta löytyy juttuja siitä, paljoko ulkomaalaisia suorittaa vankeusrangaistustaan suomalaisissa vankiloissa.

Uutisissa tilaa ovat saaneet myös maahanmuuttajien kunniaväkivalta, harmaa talous (tästä toistuvana esimerkkinä ovat pitseriat) ja viranomaisille valehtelu.

Supon suulla olemme saaneet viestimistä kuulla, että Suomesta on myös ollut
kiinnostusta lähteä ääriryhmien terrorismikoulutusleireille ulkomaille.

Jos ja kun kiitämme perussuomalaisia maahanmuuton ongelmien nostamisesta vihdoin yhteiskunnalliseen keskusteluun, meillä pätkii muisti. Maahanmuutosta keskustelu ei ole uutta, ei edes ongelmista.

Perussuomalaiset ovat tuoneet keskusteluun mukaan vihaisen sävyn, joka ei siedä vastaväitteitä.

Susanna Niinivaara