Sirwa Farik (toinen vas.) työskentelee vertaisohjaajana Irakilaisten naisten yhdistyksessä Helsingissä. Ryhmät kokoontuvat viikoittain. Kuva: Arto TImonen

Näkymättömistä näkyviksi: irakilaiset naiset Suomessa

Siirtolaisuus tekee naisista näkyvämpiä toimijoita yhteiskunnassa. Irakilaisten naisten yhdistys Suomessa pyrkii vaikuttamaan koko perheeseen, jotta myös naiset tulevat aktiivisesti mukaan kotoutumiseen.

“Jotkut miehet ovat olleet sitä mieltä, että heidän vaimonsa tulisi pysyä kotona tekemässä kotitöitä ja pitämässä huolta lasten tarpeista. Silloinhan naiset eivät pääsisi kielikursseille tai muihin kotoutumiskoulutuksiin. Minä kerron miehille, että naiset voivat hyvin käydä kursseilla sillä aikaa kun lapset ovat koulussa. Kielen oppiminen edistää naisten integroitumista”, Sirwa Farik sanoo.

Irakilaissyntyinen Farik toimii päivätyönsä ohessa vertaisohjaajana ja sihteerinä Suomen irakilaisten yhdistyksessä Helsingissä. Kahden lapsen äiti on asunut Suomessa vuodesta 2000. Kotouduttuaan itse suomalaiseen yhteiskuntaan hän voi nyt oman kokemuksensa kautta auttaa irakilaisia ja muita maahanmuuttajanaisia samassa prosessissa.

Vertaisohjaajan tehtävässä Farik sanoo keskustelevansa sekä irakilaisten miesten että naisten kanssa siitä, kuinka tärkeää on voimaannuttaa naisia ja mahdollistaa heidän kotoutumisensa uuteen kotimaahan Suomeen.

”Miehen kouluttaminen tarkoittaa yksilön kouluttamista, mutta naisen kouluttaminen koko perheen ja jopa kansakunnan kouluttamista. Mielestäni naisilla on todella iso rooli perheessä, sillä koulutettu nainen voi auttaa omia lapsiaan koulunkäynnissä”, hän sanoo.

Vaikka siirtolaisnaisia on Euroopassa ollut paljon jo aiemminkin, on vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä tullut erityisen paljon irakilaisia turvapaikanhakijoita Suomeen. Suuri osa heistä on miehiä, mutta on tärkeää pohtia myös irakilaisten naisten asemaa siirtolaisina Suomessa. Ei-eurooppalaiset, kolmansista maista Eurooppaan tulevat naiset ja heidän kotoutumismahdollisuutensa ovat asia, jonka merkitystä tuskin voi ylikorostaa.

 

Sirwa Farik (toinen vas.) työskentelee vertaisohjaajana Irakilaisten naisten yhdistyksessä Helsingissä. Ryhmät kokoontuvat viikoittain. Kuva: Arto TImonen

Sirwa Farik (toinen vas.) työskentelee vertaisohjaajana Irakilaisten naisten yhdistyksessä Helsingissä. Ryhmät kokoontuvat viikoittain. Kuva: Arto TImonen

Järjestö tavoittaa koko perheen

Irakilaiset naiset perustivat oman Irakilaisten naisten yhdistyksensä vuonna 2000 tarvoitteenaan voimaannuttaa naisia ja tukea heitä kotoutumisessa Suomeen. Sirwa Farik kertoo, että järjestölle ja hänelle itselleen sen vertaisohjaajana pyrkimys on tavoittaa koko perhe ja selvittää heille, kuinka tärkeää erityisesti naisten kotoutuminen ja kielen oppiminen on, myös lasten koulumenestyksen kannalta.

Irakilaisten lisäksi myös marokkolaiset ja somalialaiset naiset osallistuvat järjestön kielikursseille sekä erilaisiin työpajoihin, joissa käsitellään suomalaista yhteiskuntaa, oikeutta koulutukseen ja työhön. Tämä on auttanut naisia oppimaan suomenkielen, pääsemään ammatilliseen koulutukseen ja työhön haluamaansa ammattiin.

Kulttuuristen rajojen rikkominen ja murtautuminen ulos naisen traditionaalisesta roolista kotona mahdollistavat kotoutumisen Suomeen. Juuri tätä Irakin naisten yhdistys pyrkii tekemään kouluttamalla kokonaisia perheitä siitä, kuinka tärkeää naisten kotoutuminen on. Se tekee heistä näkyvämpiä ja auttaa naisia löytämään oman paikkansa suomalaisesta yhteiskunnasta ja oppimaan sen kulttuurista.

Sukupuoli merkitsee siirtolaisuudessa ja kotoutumisessa

Aiemmin ”siirtolaiset perheineen” olivat koodisanoja, joilla tarkoitettiin miespuolista siirtolaista, hänen puolisoaan ja lapsiaan. Nykyisin naiset osallistuvat paljon aktiivisemmin siirtolaisuuden prosessiin. Naisen paikka kotona on kyseenalaistettu jo 1950-luvulta lähtien naisten vapautusliikkeissä.

Tällä hetkellä kolmansista maista Eurooppaan ja Suomeenkin saapuneet naispuoliset siirtolaiset ovat näkyvämpiä, ei pelkästään siirtolaisten liikkumisessa, mutta myös kohdemaassa tapahtuvassa kotoutumisen prosessissa. Oletus siirtolaisnaisten paikasta pelkästään kotona on mennyttä maailmaa.

OECD:n ja YK:n yhteiset väestötilastot vuodelta 2013 kertovat, että naispuolisista siirtolaisista 52 prosenttia asuu Euroopassa. Koska naispuolisia siirtolaisia on paljon, on sukupuolella suuri merkitys siirtolaisuusilmiössä. Naisen mahdollisuuteen lähteä siirtolaiseksi ja kotoutua kohdemaassa vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi hänen roolinsa, statuksensa ja ikänsä yhdistettynä sosio-kulttuuriseen kontekstiin, jossa nainen elää.

Siirtolainen kohtaa kokonaan uuden mantereen, uuden maan, yhteiskunnan, kulttuurin ja eri elämäntavat. Kohtaamiseen liittyy monia pelkoja ja kysymyksiä, lisäksi taustalla vaikuttavat omasta maasta lähdön syyt. Irakilaisista niin naiset kuin miehetkin ovat lähteneet siirtolaisiksi Lähi-idän tilanteen takia saadakseen elää parempaa ja rauhallisempaa elämää Suomessa.

Irakilaisten naisten Suomessa kohtaamista kulttuurieroista huolimatta heidän on kuitenkin integroiduttava suomalaiseen yhteiskuntaan, sillä tämä on myös maan kotoutumispolitiikan lähtökohta. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä asioimista paikallisessa TE-toimistossa, mikä voi olla haasteellista. Kuten Sirwa toteaa, monet miehet voivat ajatella naisen paikan olevan kotona. Naisten oletetaan pysyvän taustalla ja toissijaisessa asemassa, mikä estää heitä toteuttamasta kykyjään täysimääräisesti. Onhan ollut tapana ajatella, että menestyvän miehen takana on aina nainen, vaikka perheen toimiminen pikemminkin tiiminä kuin yhden elättäjän voimin tekisi siitä vahvemman.

Naisten aktiivinen osallistuminen voi olla uhka vakiintuneille asemille ja aiheuttaa konflikteja perheissä.

Siirtolaisuus ja kotoutuminen kohdemaahan tekee naisista näkyvämpiä, vaikka he ovat saattaneet aiemmin olla varsin näkymättömässä asemassa. Irakilaisten naisten emansipoituminen on yksi esimerkki tästä; se antaa naisille äänen ja mahdollisuuden antaa enemmän myös omille perheilleen. Kielikursseille ja työpajoihin osallistuminen tukee heidän kotoutumistaan sekä auttaa heitä hankkimaan koulutusta, työtä ja elantoa.

Naisten aktiivinen osallistuminen siirtolaisuuteen ja kotoutumiseen auttaa murtamaan tiettyjä kulttuurisia esteitä, jotka tekevät naisista näkymättömiä. Toisaalta se voi olla uhka vakiintuneille asemille ja johtaa konflikteihin perheissä. Haasteista ja vastakkainasetteluista huolimatta voi sanoa, että irakilaiset naiset ovat murtautuneet ulos näkymättömyydestä Suomessa.

Ayuk Nyakpo  (käännös: Sanna Rummakko)

Kuva: Arto Timonen

Kirjoittaja on Helsingissä asuva ja Tallinnan yliopistossa maisterin tutkintoa suorittava kamerunilaissyntyinen opiskelija. Hän on osallistunut Ihmisiä muuttoliikkeessä –hankkeen järjestämään diasporakirjoittajien työpajaan vuonna 2015.