Pakolaisuus ja auttamisen etiikka

Oppitunnin tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään Euroopan ja kehitysmaiden molemminpuolista riippuvaisuussuhdetta ja ymmärtämään eurooppalaisten valtioiden osallisuutta pakenemista aiheuttaviin syihin. Tunnilla voidaan myös miettiä erilaisia eettisiä perusteluja auttamiselle.

Tunnin teema: Pakolaisuus ja auttamisen etiikka

Tuntisuunnitelman pohjaksi suunnitellussa Power Point -esityksessä lähdetään liikkeelle YK:n pakolaissopimuksen määrittämästä pakolaisuudesta (henkilökohtaiseen vainoon perustuva pakolaisuus) ja käydään sitten läpi muita pakolaisuuden syitä, joista esimerkkeinä tässä tapauksessa toimivat ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuus ja merenpinnannousu sekä sotilaalliset konfliktit ja äärimmäinen köyhyys. Power Point -esityksen löydät täältä.

Tunnin luonne on suunniteltu keskustelevaksi, ja eri syitä paeta on tarkoitus kysellä oppilailta johdattelemalla heitä miettimään esimerkiksi tiettyjä maanosia ja niiden viimeaikaisia tapahtumia.

Seuraavaksi pohditaan Euroopan yhteyttä edellä mainittuihin pakenemisen syihin. Länsimaiden osallisuus ilmatonmuutokseen on melko ilmeinen, mutta köyhyyden ja konfliktien taustalla oleva osallisuus monimutkaisempi. Siirtomaa-ajan valtiojako, aseiden vienti kehitysmaihin ja luonnonvarojen hankkiminen konfliktialueilta ovat kuitenkin olennaisia tekijöitä kehitysmaiden konfliktien taustalla.

Keskustelun herättäjäksi voi katsoa esim. Frank Piasecki Poulsen Verikännykät-dokumentin, Wali Hashin Merirosvojen rannikko -dokumentin, tai Taavi Vartian After the Blood Diamonds -dokumenttielokuvan, jotka osoittavat eurooppalaisten valtioiden vahvan osallisuuden konflikteihin Kongon demokraattisessa tasavallassa/ Somaliassa tai Sierra Leonessa.

Kun Euroopan osallisuutta kehitysmaiden pakolaisuuteen on avattu, voidaan siirtyä pohtimaan, mitä asialle on tehtävissä yksilön, kansalaisyhteiskunnan ja eri instituutioiden kautta?

Valmiita ja helppoja ratkaisuja ei ole, mutta “Ratkaisuja”- power point -slidessa on esitetty muutamia ehdotuksia aiheeseen. On tärkeää, että oppilas ymmärtää, että auttaminen voi toisaalta olla pakolaisten auttamista (esim. turvapaikan myöntäminen) ja toisaalta pakolaisuutta aiheuttaviin syihin puuttumista. Nämä eivät ole toisiaan pois sulkevia auttamisen muotoja, vaan rinnakkaisia toimintatapoja.

Euroopan ja Afrikan suhdetta tarkasteltaessa ei pidä unohtaa, että Afrikassa on köyhien kehitysmaiden lisäksi vauraita maita. Esimerkiksi joka viides maailman turvapaikanhakijoista hakee turvaa Etelä-Afrikasta. Uganda taas on esimerkki valtiosta, joka on useiden vuosien sotien ja kriisien jälkeen kehittynyt melko hyvin taloudellisesti ja sosiaalisesti. Maan hallinnolla on siis valtavan suuri merkitys rauhanrakennustyössä.

Videomateriaalia tunnilla katsottavaksi:

Merirosvojen rannikko (Wali Hashi 2010. 30min) Yle Arkistossa
Verikännykät : (Frank Piasecki Poulsen 2010, 50 min) Yle Arkistossa
(traileri löytyy You Tubesta: http://www.youtube.com/watch?v=wQhlLuBwOtE)
After the Blood Diamonds (Taavi Vartia 2009, 50 min) tilattavissa Suomen Pakolaisavusta: toimisto@pakolaisapu.fi

Lisätehtävä filosofian tunnille:

Filosofian etiikan kurssilla pakolaisten auttamisen syitä voidaan myös pohtia eri etiikan suuntausten kautta. Käydään läpi perusteita auttamiselle esimerkiksi hyve-etiikan tai seurausetiikan kautta. Keskustelua voi käydä alla olevien (tai muiden) väitteiden pohjalta esim. pyytämällä oppilaita yhdistämään eri teorioita eri väitteisiin ja toisaalta miettimällä omaa suhtautumista perusteluihin. Oppilailta voi myös kysyä, minkä perustelun he ovat nähneet esiintyvän usein mediassa, politiikassa jne. Mikä väite on oppilaille uusi, miksi se ei esiinny keskustelussa?

Esimerkkiväitteitä:

1. Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita pitää auttaa, koska kaikilla on yhtäläiset ihmisoikeudet. Jos henkilön ihmisoikeudet eivät toteudu tämän kotimaassa, meidän tulee tarjota suojelua hänelle.

2. Kehitysyhteistyötä pitää lisätä, sillä eurooppalaiset valtiot hyötyvät siitä, että kehitysmaissa on rauha ja vähemmän ihmisiä pakenee Eurooppaan. Kehittyneemmät maat ovat myös parempia kauppakumppaneja ja eurooppalaiset valtiot voivat lisätä kaupallista vientiä ja turismia näihin maihin.

3. Kehitysmaita ja niissä asuvia pakolaisia pitää auttaa, koska olemme osallisia syihin, jotka aiheuttavat konflikteja ja pakolaisuutta kyseisissä maissa.

Anna palautetta oppimateriaalista palaute at pakolaisneuvonta.fi