Paperittomien siirtolaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa

Suomi on kansainvälisissä yhteyksissä ollut aktiivinen ottamaan kantaa ihmisoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Samaan aikaan sen omien rajojen sisäpuolella on erityisen haavoittuviin ryhmiin kuuluvia ihmisiä, joiden ihmisoikeudet eivät toteudu. Ilman oleskelulupaa maassa oleskelevat paperittomat siirtolaiset kuuluvat tähän joukkoon.

Paperiton siirtolainen on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Näiden ihmisten on vaikeaa tai miltei mahdotonta puolustaa omia oikeuksiaan.

Ihmiset päätyvät elämään paperittomina monista eri syistä. Paperiton on voinut jäädä Suomeen kielteisen oleskelulupapäätöksen saatuaan tai oleskeluluvan päätyttyä ja osa ei ole missään vaiheessa hakenut oleskelulupaa. Taustalla on lähes aina valintaprosessi, jossa paperittomuus on ollut se vähiten huono vaihtoehto useasta huonosta vaihtoehdosta.

Paperittomuuden syynä voi olla turvattomuutta lähtömaassa tai halu olla läheisten kanssa samassa maassa. Myös köyhyys voi ajaa ihmisen työskentelemään ulkomaille, joskus ilman oleskelulupaa ja millä tahansa työehdoilla.

On tapauksia, joissa paperittomalla olisi mahdollisuus hakea oleskelulupaa, mutta tietoa omasta oikeudellisesta asemasta ei ole riittävästi. Paperittomat eivät välttämättä tunne suomalaista oikeusjärjestelmää tai he eivät osaa kertoa oikeita asioita viranomaisille.

Paperiton siirtolainen on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille

Vaikka paperittoman oleskelu ei ole viranomaisten sallimaa, hänen perusoikeutensa ihmisenä säilyvät. Paperittomuudesta ja paperittomien oikeuksista ei ole Suomessa kerätty paljon tietoa. Tästä syystä Pakolaisneuvonta ry on käynnistänyt Paperittomat -hankkeen, jossa tarjotaan oikeudellista neuvontaa paperittomille ja tiedotetaan paperittomien oikeuksista.

Suomea velvoittavat useat kansainväliset sopimukset kuten YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (TSS-sopimus) sekä Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus. Esimerkiksi oikeudesta terveyteen, joka on yksi keskeisimpiä ihmisoikeuksia, on sovittu YK:n TSS -sopimuksessa.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa on erikseen säädetty lapsen oikeudesta terveyteen. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella tulisi olla oikeus niin hyvään terveydentilaan kuin mahdollista sekä pääsy sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen.

Suomessa turvataan vain kiireellinen hoito

Tällä hetkellä suomalaisessa lainsäädännössä paperittomille on turvattu ainoastaan kiireellinen hoito asuinpaikasta riippumatta. Esimerkiksi raskaana olevilla paperittomilla

Raskaana olevien naisten lisäksi paperittomat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Heidän hoitamisensa ei pitäisi olla yksittäisten terveyskeskusten, sairaaloiden tai vapaaehtoisten aktiivisuuden varassa

naisilla ei ole oikeutta raskaudenseurantaan ja he joutuvat maksamaan itse tarvitsemansa kiireellisen hoidon, kuten synnytyksestä aiheutuivat kustannukset.

Raskaana olevien naisten lisäksi paperittomat lapset ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Heidän hoitamisensa ei pitäisi olla yksittäisten terveyskeskusten, sairaaloiden tai vapaaehtoisten aktiivisuuden varassa.

Paperittomille terveydenhoidosta aiheutuvat kustannukset ovat kestämättömiä, koska he joutuvat maksamaan hoidosta aiheutuvat todelliset kulut. Esimerkiksi synnyttäminen maksaa useita tuhansia euroja. Lasten ja raskaana olevien naisten terveyden hoitamisen tulisi olla yhteiskunnalle itsestään selvä velvollisuus.

Suomessa edes erityisen haavoittuvien paperittomien oikeutta terveyteen ei ole lainsäädännöllä turvattu. Oikeus terveyteen tulisi turvata valtion linjauksella ja hoidosta aiheutuvien kustannusten kattamisesta tulisi sopia yhteisesti.

Naapurimaassamme Ruotsissa tulee ensi vuonna voimaan laki, joka takaa paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille samat oikeudet julkiseen terveydenhoitoon kuin Ruotsissa pysyvästi asuville. Lisäksi kiireellisestä hoidosta tullaan perimään täysi-ikäisiltä paperittomilta samansuuruinen maksu kuin Ruotsissa vakituisesti asuvilta. Myös esimerkiksi Belgiassa ja Ranskassa paperittomien oikeus terveyteen toteutuu paremmin kuin Suomessa. Ruotsissa hallitus on myös päättänyt turvata paperittomien lasten pääsyn kouluun.

Keskustelu paperittomista vasta alussa

Keskustelu paperittomuudesta on alkanut Suomessa vasta hiljattain. Ilmiön ei pitäisi tulla täydellisenä yllätyksenä, mikäli tarkastellaan muiden Euroopan maiden tilannetta.

Suomella on nyt mahdollisuus luoda omat ratkaisumallinsa esimerkiksi paperittomien terveydenhuollon takaamiseksi siten, että ideoita otetaan muista Euroopan maista ja muokataan niistä meidän järjestelmäämme sopiva vaihtoehto. Tällä hetkellä virallista ratkaisumallia yksinkertaisesti ei ole olemassa ja paperittomia auttavat vain vapaaehtoiset toimijat vaillinaisilla resursseilla.

Teksti: Nada Al Omair

Kuva: Katja Tähjä

Nada Al Omair toimii projektikoordinaattorina Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeessa.

Lisätietoa:

Asetus taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta.

Asetus lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta.

Paperittomien tilanteesta muissa EU-maissa:

Migrants in an irregular situation:access to healthcare in 10 European Union Member States

Ruotsin hallitus: www.regeringen.se