Susanna Niinivaara: Valkoisten pako

Median kieleen tuloaan tekevän valkoisten pako -termin voisi haudata saman tien ilman suurempia juhlamenoja. Suomen tilanteessa käsite johtaa enemmän harhaan kuin kuvaa todellisuutta.

Sanat osaavat vietellä. Jotkut lainatermit kuulostavat äkkiseltään niin osuvilta ilmiöiden selityksiltä, että ne tekee mieli ottaa käyttöön saman tien suomeksi.

Kuten esimerkiksi tämä ”white flight”. Se kääntyy helposti suomeksi: ”valkoisten pako”. Se kuulostaa iskevältä lehtikieleltä. Ihonväriin ja rotuun perustuva jaottelu voi tuntua suorasanaiselta viestinnältä: puhutaan kiertelemättä siitä, mistä on kyse.

Entä jos maahanmuuttaja on rikas? Onko hän sitten valkoinen, vaikka olisi tummaihoinenkin?

Pulma on siinä, että Suomeen ”valkoisten pako” sopii huonosti.

Viestimien kieleen ”valkoisten pako” on nettihakujen perusteella rantautunut hiljalleen muutaman viime vuoden aikana. Helsingin Sanomien etusivulle ilmiö löysi tiensä tämän vuoden huhtikuun 29. päivänä.

”Euroopasta tuttu ilmiö näkyy Helsingin lähiöissä – Kantaväestö kaikkoaa”, kertoi etusivun otsikko ja tekstissä kerrottiin ”valkoisten paon” alkaneen Suomessa.

”Maahanmuuttajien keskittymiä syntyy pääkaupunkiseudulle – Suomen kieli
hiipuu lähiöissä”, jatkoivat sisäsivun otsikot.

Kirjoituksen termivalintaa perusteltiin asiantuntijoiden sanavalinnalla. Tutkijat kuvaavat ”valkoisten paolla” tilannetta, jossa kantaväestö eli Suomessa suomalaiset muuttavat pois tietyiltä asuinalueilta maahanmuuttajien kasvavan määrän vuoksi.

Jutun kirjoittanut toimittaja ei termin käyttökelpoisuutta kyseenalaistanut.
Ongelmallisiksi esimerkkilähiöiksi nostettiin Espoon Suvela ja Vantaan Länsimäki.

Juttuun oli tutkijoiden ja kaupunginjohtajien lisäksi kuultu myös Suvelan asukkaita. Venäjältä ja Keski- Aasiasta Suomeen muuttaneet Oksana Rehokainen ja Tatiana Kirichenko vahvistivat, että suomalaiset ovat pihan leikkipuistossa harvinaisuus.

Eikö ilmiö siis tullut todistetuksi? Kun maahanmuuttajat itsekin toteavat suomalaisten kaikkoamisen, niin juttuhan on selvä?

Totta on se, että Suvelassa vieraskielisten osuus on kasvanut. Mutta edelleen ”valkoisten pako” on harhaanjohtava termi.

”Valkoisten pako” viestii tehokkaasti siitä, että valkoiset pakenevat niitä toisen värisiä ihmisiä, jotka aiheuttavat alueella ongelmia.

Rehokainen ja Kirichenko ovat hyvinkin valkoihoisia maahanmuuttajia. Ulkonäkö ei paljasta heitä toisaalta tänne tulleiksi. Ja sellaisia on suurin osa Suomen maahanmuuttajista: Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä on venäjänkieliset, heitä on noin 52 000. Tilastokeskus arvioi pari vuotta sitten, että 2020-luvun alkupuolella Suomessa asuu jo yli 100 000 venäjänkielistä.

Seuraavaksi suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa ovat viroa äidinkielenään puhuvat.

”Valkoisten pako” tekee näistä Suvelan ja Länsimäen venäläisistä ei-valkoisia. Näin ollen meidän pitäisi nyt kaiketi päätyä siihen, että Suomessa olemalla ei-suomalainen tai ei-suomenkielinen on myös ei-valkoinen. Emme kai me nyt sentään niin ajattele?

Helsingin Sanomien jutussa loppupuolella kerrotaan, ettei ”valkoisten paossa” lopulta ole kyse vain kantaväestön ja maahanmuuttajien päätymisestä eri alueille. Maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä kun asuu usein jo ennestään suomalaisia pitkäaikaistyöttömiä ja muita huono-osaisia suomalaisia. Valkoisella paolla ei tutkija Venla Berneliuksen sanoin viitata vain etniseen eriytymiseen vaan asuinalueiden kurjistumiseen muutenkin.

Tästähän tulee jännittävää. Yksinkertaistettuna ei-valkoisia Suomessa olisivat kantasuomalaiset kurjat ja maahanmuuttajat ihonväristä riippumatta. Mutta entä jos maahanmuuttaja on rikas? Onko sitten valkoinen, vaikka olisi
tummaihoinen?

Alkaa totisesti kuulostaa siltä, että ”valkoinen pako” johtaa vain harhaan.

Jutussa sentään selviää, ketkä ovat niitä ”valkoisia”, jotka lähtevät ”pakoon”. Herkimpiä lähtemään ovat lapsiperheet ja hyvätuloiset.

Miten täsmällisiä ja selkokielisiä ilmauksia. Valmiina käyttöön ihan ilman kääntämistä.

Susanna Niinivaara