Tarua vai totta: Yhdeksän väärää stereotypiaa maahan muuttaneiden perheistä

Ulkomaalaiset miehet vievät suomalaiset naiset. Maahanmuuttajilla on valtavat perheet. Monikulttuuriset avioliitot päättyvät muita yleisemmin eroon. Näitä ja muita stereotypioita olemme tottuneet kuulemaan kahvipöydissä ja bussipysäkeillä. Väestöliiton tutkija Minna Säävälä on juuri julkaissut kirjan Perheet muuttoliikkeessä, joka avaa maahan muuttaneiden ja monikulttuuristen perheiden todellisuutta kuvitelmien takana. Paneuduimme Säävälän kanssa joukkoon yleisimpiä ennakkoluuloja.

”Ulkomaalaiset miehet vievät suomalaiset naiset”

”Tämähän ei tilastojen valossa pidä paikkaansa”, Säävälä toteaa. Viime vuosina suomalaiset naiset ja miehet ovat solmineet yhtä paljon avioliittoja ulkomaalaisten kanssa. Pitkään kuitenkin suomalaiset miehet menivät useammin naimisiin ulkomaalaisten kanssa kuin suomalaiset naiset.

”Maahanmuuttajat tulevat tänne työn ja sosiaaliturvan perässä”

”Kuten muissakin länsimaissa perhesiteet ovat kaikista tärkein yksittäinen peruste muuttaa Suomeen”, Säävälä kertoo.

Työministeriön arvion mukaan 60 – 65 prosenttia Suomeen muuttaneista tuli perhesyiden vuoksi. Tosiasiassa luku voi olla vielä paljon suurempi. Tilastot perustuvat siihen, minkä perusteella ihminen on saanut oleskeluluvan. Ihmisen motivaatio tänne tulemiseen voi kuitenkin olla aivan muu.

”Esimerkkinä voisi olla henkilö, joka seurustelee suomalaisen kanssa, ja hakeutuu töihin tänne, jotta seurustelu voisi jatkua. Hän on muodollisesti työperusteinen muuttaja, koska hän on saanut oleskeluluvan työsopimuksen perusteella. Itse asiassa häntä ei saanut muuttamaan työ vaan seurustelukumppani täällä”, Säävälä havainnoi.

Julkisessa keskustelussa tämä maahanmuuton suurin osa tuppaa unohtumaan. ”Tämän huomaaminen olisi tärkeää myös palveluissa työskenteleville”, Säävälä muistuttaa.

”Jos yksi tulee Suomeen töihin, perhe seuraa perässä”

Suomeen työntekijänä tulleilla on oltava tarpeeksi hyvät tulot, jotta perheen saa tuoda maahan. Säävälän mielestä tulorajoja tulisi laskea, sillä maahanmuuttajille tyypillisillä aloilla, kuten palvelutyössä, ei riittävälle tasolle yllä, ja perheen tuominen Suomeen on näin useimmille mahdotonta.

”Tai se johtaa osalla aivan älyttömiin elämäntilanteisiin, joissa ihmiset yrittävät tehdä hinnalla millä hyvänsä huonolla palkalla kahta työtä 12 tuntia päivässä, jotta saavat tulorajan yli ja perheen tänne.” Säävälä näkee tilanteessa ristiriidan. Vaikka Suomeen toivotaan pysyviä maahanmuuttajia, jotka integroituisivat yhteiskuntaan, perheenyhdistämiseen vaadittavat tulorajat viestivät piilotettua vierastyöläisajattelua.

”Jos halutaan, että ihmiset integroituisivat tähän yhteiskuntaan, perhe on suuri voimavara asettumisessa. Jos perhe on täällä, asettuminen hyppää eteenpäin. Lapset menevät päiväkotiin, oppivat kieltä ja saavat ystäviä, se juurruttaa perheen osaksi yhteiskuntaa täällä.”

”Monikulttuuriset perheet ovat pieni ryhmä”

Tällä hetkellä Helsingissä solmituista avioliitoista noin 25 prosentissa yksi tai kummatkin puolisot olivat ulkomaalaisia. Kyseessä ei siis enää ole mikään marginaaliryhmä. Tosin on muistettava, että suomalaisten keskuudessa
avoliitossa eläminen on yleistynyt.

”Yli puolet maahan muuttaneista aikuisista elää suomalaisen puolison kanssa. Maahanmuuttajien perheet ovat yhä useammin kahden kulttuurin perheitä”, Säävälä muistuttaa.

”Monikulttuuriset avioliitot päättyvät kolme kertaa todennäköisemmin eroon kuin kahden suomalaisen väliset liitot”

Suomalaisen ja EU:n ulkopuolelta tulevan seurustelukumppanin on mahdotonta asua yhdessä Suomessa avioitumatta. Monet seurustelevat parit joutuvat siksi menemään naimisiin parisuhteensa hyvin varhaisessa vaiheessa. Mikäli
avioliitto on solmittu siksi, että saataisiin olla yhdessä, näkyvät tilastoissa avioeroina sellaisetkin parisuhteiden päättymiset, jotka samasta maasta olevien välisinä olisivat seurustelusuhteen päättymisiä.

”Ulkomaalaisten kanssa solmittujen liittojen eronneisuutta ei tulisi itse asiassa verrata suomalaisten eroalttiuteen, vaan avoliittojen tai seurustelusuhteiden eroalttiuteen Suomessa”, Säävälä huomauttaa.

Monikulttuurisissa perheissä on ongelmia kuten missä tahansa perheissä.
Jos esimerkiksi perheneuvontaa ei ole tarjolla parin tarvitsemalla kielellä, saattavat eroon johtaa sellaiset ongelmat, jotka omalla kielellään tukea saavat suomalaiset parit onnistuvat ratkaisemaan.

”Maahanmuuttajaperheet ovat väkivaltaisia” tai ”maahanmuuttajilla on ihana iloinen perheyhteys”

Maahanmuuttajaperheisiin liittyvässä keskustelussa korostuu tällä hetkellä kaksi ääripäätä. Kauhukuvissa näkyy autoritäärisiä, naisia ja lapsia alistavia perheitä. Toisissa konteksteissa eksotisoidaan maahanmuuttajaperheiden
perheyhteyttä.

”Ajatellaan, että heillä on suomalaisista perheistä hävinnyt perheyhteys, kaikki tukevat toisiaan ja iloinen suku osallistuu juhliin”, Säävälä karrikoi. Hän ei pidä kumpaakaan ääripäätä todellisuutta kuvaavana. “Suurin osa maahan muuttaneiden perheistä elää ihan tavallista arkea. Ihanteet ja arvot voivat poiketa suomalaisesta, mutta käytännön elämä ja ihmissuhteet eivät välttämättä.”

”Puolisona maahantulevan on helppo sopeutua Suomeen”

Suomalainen puoliso saattaa helpottaa kotoutumista, kielen oppimista ja työnsaantia. Valitettavasti on myös suomalaisia puolisoita, jotka haluavat puolison olevan riippuvainen itsestä.

”He eivät edes halua, että puoliso alkaa selvitä ilman apua, oppii suomea ja pääsee täällä itsenäisesti jaloilleen. Joillekin se on valta-asetelma, että puoliso joutuu alistumaan kaikkeen, mitä suomalainen haluaa.”

Säävälä on erityisen huolestunut ulkomaalaisista vaimoista, joista osa jää
kokonaan kielitaidottomiksi, kun suomalaisen puolison intresseissä on pitää puoliso ummikkona. Hän pohtiikin, että jonkinlainen oleskeluluvan jatkohakemuksen yhteydessä suoritettava pakollinen suomenkielen alkeita testaava kielikoe voisi suojella ulkomaalaisia puolisoita.

”Maahan muuttaneet saavat valtavasti lapsia”

Esimerkiksi somalialaiset naiset saivat Suomessa vuosia 2006 – 2009 keskimäärin 4,2 lasta. Se on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin 15 vuotta aiemmin, jolloin he saivat keskimäärin 6,6 lasta. Maahan muuttaneiden ryhmien lapsiluku alkaakin aikaa myöten muistuttaa uuden asuinmaan perheiden tavanomaista lapsimäärää.

Venäläisten naisten keskimääräinen lapsiluku Venäjällä on huomattavasti matalampi kuin Suomessa. Myös heidän lapsilukunsa lähenee Suomessa suomalaisten tavanomaista lapsilukua, eli he saavat täällä keskimäärin enemmän lapsia kuin Venäjällä.

Teksti ja kuva: Anna-Reetta Korhonen

Tietoa ja tukea:

Minna Säävälä: Perheet muuttoliikkeessä. Perustietoa maahan muuttaneiden kohtaamiseen. Väestöliitto, 2011.

Väestoliiton Monikulttuurinen osaamiskeskus tukee maahanmuuttajaperheiden, -lasten ja -nuorten kotoutumista ja hyvinvointia.

Familia Club ry edistää maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Duo-projekti tukee kahden kulttuurin perheitä.

Yhteiset lapsemme ry edistää maahanmuuttajalasten, monikulttuuristen lasten, ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten ja maamme etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten asemaa Suomessa.